Kouluikäisten lasten ja nuorten urheiluharrastuksen lopettamiseen yhteydessä olevia tekijöitä
Authors
Date
2018Pro gradu –tutkielmani tarkoituksena oli selvittää syitä lasten ja nuorten urheiluseuraharrastuksen lopettamiseen. Tarkastelun kohteena oli erityisesti se, missä ikävaiheessa urheiluharrastuksen lopettaminen oli suurinta ja oliko sukupuolella tai urheilulajilla yhteyttä urheiluharrastuksen lopettamiseen. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja sen aineistona oli Valtion liikuntaneuvoston teettämän ja Jyväskylän Yliopiston toteuttaman LIITU-tutkimuksen aineisto vuodelta 2016. Tutkimuksen kohdejoukko koostui 3., 5., 7. ja 9. -luokan oppilaista (N=7565). Työssäni keskityin tarkastelemaan urheiluseuraharratuksen lopettaneita (N=1531) lapsia ja nuoria. Urheiluharrastuksen lopettamisen syitä tarkasteltiin eksploratiivisen faktorianalyysin avulla. Sukupuolten, iän ja yksilö- ja joukkuelajien harrastajien välisiä syitä lopettamiseen tarkasteltiin ristiintaulukoinnin ja khiin neliö -testin avulla. Urheiluseuraharrastamisen lopettamisiän välisiä eroja tarkasteltiin kahden riippumattoman otoksen t-testillä. Tulokset osoittivat, että pojilla tyttöjä yleisempiä syitä urheiluharrastuksen lopettamiseen olivat kiinnostus muuhun ja se, että urheiluharrastus ei jättänyt riittävästi aikaa kavereiden tapaamiseen. Tytöillä opiskeluun panostaminen oli yleisempi syy kuin pojilla urheiluharrastuksen lopettamiseen. Heikko kilpailumenestys, voittamisen liiallinen korostuminen, sekä kokemukset ettei jäänyt riittävästi aikaa muille harrastuksille ja kavereille olivat yleisempiä syitä lopettamispäätökseen joukkuelajien harrastajilla kuin yksilölajien harrastajilla. Lisäksi yksilölajien harrastajat lopettivat urheiluseuraharrastamisen hieman nuorempina kuin joukkuelajien harrastajat. Opiskeluun panostaminen oli 13–15-vuotiailla oli yleisempi syy urheiluharrastuksen lopettamiseen kuin nuoremmilla. 7–10-vuotiailla urheiluharrastuksen lopettamispäätökseen vaikutti yleisemmin muutto uudelle paikkakunnalle, se ettei pitänyt kilpailemisesta, kokemus ettei harrastuksessa ollut hauskaa ja kyllästyminen lajiin kuin 11–12-vuotiailla tai 13– 15-vuotiailla lapsilla ja nuorilla. Tulevaisuudessa tulee miettiä vaikutusmahdollisuuksia siihen, miten lapsuudessa aloitettu urheiluseuraharrastaminen saadaan jatkumaan aikuisikään. Olisi myös selvitettävä, miten nuorten opintojen ja urheiluharrastuksen yhdistämistä voitaisi tukea. Urheilutoiminnassa olisi tärkeätä panostaa erityisesti alle 12-vuotiaiden toiminnan mielekkyyteen.
...
The purpose of this study was to examine the reasons to withdrawal from sports among school aged children and youth. In the present study, especially the ages when the withdrawal was high, and also whether the gender or sport had an impact on withdrawing from sports, were examined. The study was quantitative and consisted of data from the National sport council and the Jyväskylä University's LIITU study from 2016. The examined individuals of the study consisted of pupils of 3rd 5th, 7th and 9th grades (N=7565). The focus of the study was on children and teenagers who had quit a sport (N=1531). The causes of ending a sporting activity were examined through the explorative factor analysis. The relation between gender, age, and whether it was an individual or team sport were studied by cross-tabulation and low-squares test. The differences between the varying quitting ages of playing a sport were examined by a t-test of two independent samples. The results of the thesis show that more than for girls, it was notably more common for boys to quit due to an interest in something else and the fact that sports hobbies did not allow them enough time to meet their friends. Investing in studies was a more common reason for girls than for boys to end a hobby in sports. Weak success in competing, an over-emphasis on winning and the experience of not having enough time for other hobbies or friends were more common reasons for quitting among team sport participants, rather than among individual sport participants. Additionally, participants of individual sports quit playing sports at a younger age compared to team sport participants. Investing in studies between the ages of 13 and 15 was a more common reason for ending a hobby in sports than among younger children. Compared to children aged 11 to 12 or youth aged 13 to 15 years, the decision to quit doing sports among children aged 7 to 10 was more affected by either a move to a new place, the dislike of competition, the experience of having no fun and boredom towards the sport. In the future, the means to affect on a sporting hobby, started at a young age, to be continued to adulthood need to be investigated. It would also be significant to find out how could playing sports and studies be combined and thus supported. The organiser of a sporting hobby should focus on how to maintain the activity meaningful especially when dealing with children under 12 years of age.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Nuorten miesten hampaiden harjaukseen yhteydessä olevia tekijöitä : erot lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien välillä vuoden 2013 Kouluterveyskyselyn mukaan
Rintakuusi, Jenna; Tarvainen, Katja (2014)Jenna Rintakuusi ja Katja Tarvainen (2014). Nuorten miesten hampaiden harjaukseen yhteydessä olevia tekijöitä: Erot lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien välillä vuoden 2013 Kouluterveys-kyselyn mukaan. Terveystieteiden ... -
Työssä pysymiseen yhteydessä olevia tekijöitä terveydenhuoltoalan ja siivous- ja aputyönalan ammattiryhmissä
Silventoinen, Ritva; Tikkanen, Ulla (2003) -
Vanhempien sosiaalinen tuki yhteydessä lasten ja nuorten koettuun liikunta-aktiivisuuteen : sosioekonominen tarkastelu vuoden 2016 LIITU-tutkimuksen aineistosta
Halme, Anna (2020)Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella vanhempien sosiaalisen tuen yhteyttä 5.- ja 7.-luokkalaisten lasten ja nuorten koettuun liikunta-aktiivisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää näiden ... -
Koronavirustautiin (COVID-19) liittyvä pelko kotona asuvilla 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla ikääntyneillä : pelon voimakkuus sekä korkeampaan pelkoon yhteydessä olevia tekijöitä
Ellonen, Anna (2023)Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää kotona asuvien 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikääntyneiden koronavirustautiin liittyvän pelon voimakkuutta ja korkeampaan pelkoon yhteydessä olevia ...