Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää kotona asuvien 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikääntyneiden koronavirustautiin liittyvän pelon voimakkuutta ja korkeampaan pelkoon yhteydessä olevia tekijöitä hyödyntämällä The Fear of COVID-19 Scale (FCV-19S) -mittaria. Koronavirustautiin liittyvällä pelolla on todettu olevan monenlaisia vaikutuksia ikääntyneiden terveydelle. Tästä huolimatta ikääntyneiden kokemaa koronavirustautiin liittyvää pelkoa on tutkittu hyvin rajallisesti. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku suoritettiin 21.2.2023 kahteen kansainväliseen tietokantaan: MEDLINE (Ovid) ja PsycINFO (Ebsco). Kirjallisuuskatsaukseen valittiin tiedonhaun ja laadunarvioinnin perusteella kuusi poikkileikkaustutkimusta, jotka oli julkaistu vuosien 2020– 2023 aikana. Aineistonkeruu lähes kaikissa tutkimuksissa oli suoritettu vuonna 2020. Tutkimuksien osallistujat olivat vähintään 60 vuotta täyttäneitä kotona asuvia ikääntyneitä. Lisäksi tutkimuksissa koronavirustauti
in liittyvää pelkoa oli arvioitu FCV-19S -mittarin avulla. Kaikki tutkimukset sisälsivät tiedon ikääntyneiden pelon voimakkuudesta, mutta eroavaisuuksia löytyi kiinnostuksen kohteena olevista pelkoon liittyvistä tekijöistä. Tutkimustulokset osoittivat, että koronavirustautiin liittyvän pelon voimakkuus oli ikääntyneillä hyvin vaihtelevaa. Koetun pelon voimakkuus vaihteli tutkimusten välillä matalasta korkeaan: FCV-19S-kokonaispisteiden keskiarvot olivat tutkimuksissa välillä 14.8–22.1. Lähes kaikissa tutkimuksissa ikääntyneillä esiintyvä pelko oli kuitenkin luokiteltavissa matalaan pelkoon (FCV-19S -kokonaispisteiden keskiarvo < 21 pistettä). Korkeampaan pelkoon yhteydessä olevia tekijöitä havaittiin useita ja ne luokiteltiin viiteen luokkaan: yksilön ominaisuuksiin liittyviin tekijöihin, asumiseen ja varallisuuteen liittyviin tekijöihin, tunnekokemuksiin liittyviin tekijöihin, informaatioon liittyviin tekijöihin sekä muihin tekijöihin. Useiden tekijöiden ja korkeamman pelon yhteyden välillä havaittiin kuitenkin ristiriitaisuutta tutkimuksissa. Tutkimusten välillä vähiten ristiriitaisuutta esiintyi koronavirustautiin liittyvän huolestuneisuuden (eng. concern) ja häkeltyneisyyden (eng. overwhelm) yhteydestä korkeampaan pelkoon. Tällä hetkellä, kolme vuotta koronaviruspandemian alkamisen jälkeen, koronavirustautiin sairastutaan edelleen ja pelon kokeminen on mahdollista. Erottamalla korkeampaan koronavirustaudin pelkoon yhteydessä olevia tekijöitä voidaan tehokkaammin tunnistaa korkeasta pelosta kärsiviä ikääntyneitä ja ohjata heidät psykologisen tuen piiriin myös mahdollisten uusien tartuntatautipandemioiden aikana. Ikääntyneet ovat yksi koronavirustaudin haavoittuvimmista riskiryhmistä, minkä vuoksi koronavirustautiin liittyvän pelon ja siihen yhteydessä olevien tekijöiden tunnistaminen on erityisen tärkeää tarvittavan psykologisen tuen mahdollistamiseksi.
...
