Vauhti- ja taukosujuvuus suomalaisessa viittomakielessä
Tämän maisterintutkielman aiheena on sujuvuus suomalaisessa viittomakielessä. Puhuttujen kielten osalta aihetta on tutkittu runsaasti, mutta viitottujen kielten puolella sitä on lähinnä sivuttu esimerkiksi kielitaitoon liittyen. Työ pilotoi sujuvuuden tutkimusta suomalaisessa viittomakielessä. Sujuvuutta käsitellään työssä rajatusti vain tuotetun viittomisen näkökulmasta, ja sitä mitataan käyttäen temporaalisista parametreista vauhtia ja taukoja.
Aineistona on suomalaisen viittomakielen CFINSL-korpuksesta sekä vastaavasta oppijan korpuksesta kerättyä monologista viittomista yhteensä viideltä informantilta. Mukana on kaksi natiivia viittomakielistä sekä kolme vieraskielistä viittomakielen käyttäjää. Aineistoon annotoidaan viittomat, sekä tyhjiksi ja tilkityiksi jaotellut tauot. Tyhjillä tauoilla tarkoitetaan tässä työssä hetkiä, joina viittoja laskee kätensä syliinsä tai muutoin alas viittomatilasta lepoasentoon. Tilkityiksi lasketaan tauot, joissa viittoja pitää vähintään yhtä kättä viittomatilassa.
Aineistoon tehtävien annotointien avulla havainnoidaan, millaisia ovat suomalaisen viittomakielen temporaaliset vauhti- ja taukoparametrit sujuvuuden näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan, millaisia eroja natiivien ja vieraskielisten viittojien vauhti- ja taukosujuvuudessa on. Tutkimusasetelmalla ei pyritä arvottamaan viittojia sujuviin ja takelteleviin kielenkäyttäjiin, vaan erojen havainnoinnin ja analysoinnin avulla työ tähtää tiedon tuottamiseen muun muassa viittomakielen opettajien ja oppijoiden tarpeisiin.
Työn keskeisenä tuloksena havaitaan, että sekä vauhti- että taukoparametreissa on suurta vaihtelua sekä yksilöiden että ryhmien välillä. Vauhtiparametria tarkasteltaessa havaitaan natiivien viittovan kaksinkertaisella nopeudella verrattuna vieraskielisiin, eli tuottavan selkeästi runsaammin viittomia minuutissa. Taukoparametrin osalta yhteisenä piirteenä on, että kaikilla viidellä informantilla esiintyy tyhjiä taukoja vähemmän kuin tilkittyjä taukoja. Käsien laskeminen syliin tai muutoin pois viittomatilasta lepoasentoon on tulosten perusteella harvinaisempaa kuin käsien jättäminen viittomatilaan silloin, kun henkilöllä on vielä jotain sanottavaa. Tilkittyjen taukojen luokista natiiveilla korostuvat sormien väristelyä ja etusormella tehtävän osoituksen sisältävät väristely- ja tauko-osoitus-luokan tauot. Veraskielisillä esiintyy eritoten muu liike-luokan taukoja, joissa joko molemmat kädet tai yksi käsi on viittomatilassa ilman selkeää liikettä tai käsimuotoa, tai näitä hakien. Tarkastelluista parametreista saadut tulokset saattavat indikoida, että vieraskieliset ovat vielä kehittymässä motorisesti kohti kontrolloidumpaa tuotosta paitsi viittomien, myös taukojen tilkinnän osalta.
...
This Master’s Thesis explores fluency of native and nonnative users of Finnish Sign Language (FinSL). A considerable amount of research exists on fluency in the field of spoken languages. For Sign Languages, however, fluency has only been mentioned as a side note. This Master’s Thesis seeks to address the dearth of research on this topic within our field. Fluency is investigated from the aspect of utterance fluency and is measured with speed and breakdown fluency.
The data consists of monologue situations from five signers: two native signers of FinSL and three users of FinSL as a second language. The video materials were received from the Corpus of Finnish Sign Language and from similar learner’s Corpus on task number six. The data is annotated for signs, as well as for silent and filled pauses. The silent pauses are specified as moments when the signer lowers their hands on their lap or otherwise underneath the signing space to rest. The filled pauses are defined as moments when the signer’s hand or hands are in signing space but do not produce lexically meaningful activity.
The aim is to explore the parameters of speed and breakdown fluency. In addition to this, this study strives to examine the differences in native and nonnative signers’ speed and breakdown fluency. The objective is not to endorse the idea of fluent natives and non-fluent second language users. Instead, uncovering the differences is seen as a way to supply valuable information for the benefit of the language learners and teachers.
The findings reveal, that there is an abundance of differences in signing speed and occurrences of pauses both between individual signers and the two groups. The native users of FinSL sign twice as fast as the second language users. In other words, they use a double amount of signs per minute. The common phenomenon among all five signers is that silent pauses are avoided. Thus, dropping the hands is not as habitual as keeping the hands in signing space when pausing. As for filled pauses, the native FinSL users resort to oscillating fingers or pointing with their index finger. Among the second language users, other maneuver, where the hands are located in signing space but do not carry out lexically meaningful movement or handshape, is the most common filled pause category. This might suggest that the second language users are still in the learning process of obtaining both kinematically stabilized signs and filled pauses.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29559]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Semanttinen vastaanottajarooli suomalaisessa viittomakielessä
Lappalainen, Niina (2014)Semanttiset roolit ovat kielentutkijoiden työkaluja tekojen ja niiden osallistujien analysointiin. Rooleja erotellaan niillä olevien ominaisuuksien mukaan, ja eri kielillä on ominaiset tapansa merkitä semanttisia rooleja. ... -
Tavu ja lause : tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä
Jantunen, Tommi (Jyväskylän yliopisto, 2009)Tommi Jantunen tarkastelee tutkimuksessaan kahden kielitieteen peruskäsitteen, tavun ja lauseen, olemusta suomalaisessa viittomakielessä. Jantunen selvittää äänne- ja lauseopillisia perusasioita vähän tutkitun vähemmistökielen ... -
Hakukysymysviittoman paikka suomalaisessa viittomakielessä
Syrjälä, Henna (2018)Tämä pro gradu tarkastelee varsinaisten kysymysviittomien sijaintia hakukysymyslauseissa viittomakielisten viittomisessa. Suomalaisessa viittomakielessä on ristiriitaisia käsityksiä kysymysviittomien sijoittumisesta ... -
Päänpudistuksen käyttötavat ja frekvenssit suomalaisessa viittomakielessä
Puhto, Janne (2018)Tämän maisterintutkielman aiheena on päänpudistuksen käyttö suomalaisessa viittomakielessä. Päänpudistusta on tutkittu puhutuissa ja viitotuissa kielissä, ja viime aikoina on havaittu sillä olevan useita funktioita. ... -
Kuukausiviittomien foneettinen ja leksikaalinen variaatio suomalaisessa viittomakielessä
Kronqvist, Antti (2018)Tämän maisterintutkielman aiheena on kuukausiviittomien foneettinen ja leksikaalinen vaihtelu suomalaisessa viittomakielessä. Foneettiseksi variaatioksi on katsottu kuukausiviittomat, jotka eroavat toisistaan yhden tai ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.