Semanttinen vastaanottajarooli suomalaisessa viittomakielessä
Semanttiset roolit ovat kielentutkijoiden työkaluja tekojen ja niiden osallistujien analysointiin. Rooleja
erotellaan niillä olevien ominaisuuksien mukaan, ja eri kielillä on ominaiset tapansa merkitä semanttisia
rooleja. Tämän työn mielenkiinto kohdistuu vastaanottajarooliin. Vastaanottajarooli esiintyy tyypillisesti
lauseessa, jossa on kolme osallistujaa: agentti, vastaanottaja ja teema. Semanttisesti kyseessä on siirtotapahtuma,
jonka aikana teeman omistajuus tai hallinta muuttuu vastaanottajalle. ’Antaa’ ja ’lähettää’ ovat
prototyyppisesti vastaanottajan vaativia merkityksiä.
Roolien merkintää suomalaisessa viittomakielessä on tutkittu eniten transitiivisista lauseista. Tämä
tutkielma tarjoaa näkökulmia ditransitiivisen lauseen roolinmerkintään. Tutkimuskysymyksiä oli tässä
työssä kaksi: Merkitäänkö suomalaisessa viittomakielessä vastaanottajaroolia? Jos roolia merkitään, niin
millainen tämä merkintä on? Työssä tarkastellaan myös sitä, miten suomalaisen viittomakielen
roolinmerkintä rinnastuu typologisesti laajempaan kielten kirjoon.
Aineistoksi valittiin verkossa vapaasti saatavilla olevia viitottuja tekstejä sekä Suomalaisen viittomakielen
verkkosanakirjan esimerkkilauseita. Joukossa oli sekä suunniteltua että spontaania artikulaatiota. Aineistoa
käsiteltiin kielenanalyysiohjelmalla ja siitä etsittiin lauseita, joissa oli ditransitiivisia verbaaleja. Näistä
lauseista tehtiin havaintoja vastaanottajaroolin merkinnästä.
Vastaanottajan merkintään käytettiin aineistossa pääasiassa erityyppisiä osoituksia. Merkintä vaikuttaa
olevan jakautunut verbaalityyppien kesken. Tyypin 1 verbaalien kohdalla merkintä ei ollut yhdenmukaista
ja perustui sanajärjestykseen sekä osin verbaalin perään sidostuneeseen osoitukseen. Tyypin 2 ja 3 verbaaleissa
merkintä toteutui lähes aina osoituksella osana verbaalin sisäistä rakennetta. Tätä merkintää
saatettiin vahvistaa ei-manuaalisella osoituksella ja/tai erillisellä etusormi-osoituksella.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että ditransitiiviset tyyppien 2 ja 3 verbaalit esiintyvät teksteissä useammin
osoittavassa muodossa kuin transitiiviset verbaalit. Kolmen osallistujan lauseessa ei saa jäädä tulkinnanvaraa
rooleista, joten nämä erotellaan toisistaan verbaalin osoittavalla muodolla. Typologisesti merkintä
osoittautui sellaiseksi, että
ditransitiivisen lauseen vastaanottaja sekä monotransitiivisen lauseen patientti merkitään samalla tavalla ja
ditransitiivisen lauseen teema näistä poikkeavalla tavalla (P=R ≠T).
...
Semantic roles are linguistic tools to analyse actions and their participants. The roles are categorised by
different features and each language has its own strategies to mark these roles. This MA thesis focuses
on the role of recipient in the Finnish sign language. The recipient is typically present in sentences with
three participants: agent, theme and recipient. From the semantic point of view there is an action of
transfer, during which the possession, or control of the theme, moves from the agent to the recipient.
Prototypically, these kinds of meanings are ‘to give’ and ‘to send’.
The marking of the semantic roles in the Finnish sign language has mainly been analysed from the perspective
of transitive clauses. This paper offer views to ditransitive sentences. The research questions
are: Does the Finnish sign language mark the semantic recipient? If it is marked, what are the means for
its marking? The paper discusses also how the Finnish sign language fits to the typological spectrum of
recipient marking.
The research data was gathered from the internet and it consists of both signed texts and sample clips
from the virtual dictionary of the Finnish sign language (Suvi). The data included both spontaneous and
pre-structured signing. The data were annotated in a language analysing programme. First the ditransitive
verbals were identified and then the data were split into utterances. The utterances with ditransitive
verbals were further split into sentences. These sentences formed the core data for examining the semantic
recipient.
The data shows the recipient mainly being marked by the means of different pointings. The marking of
recipient seems to differ according to the verbal types. Type 1 verbals seem to mark the recipient by
word order and, in some cases, by post-verbal pointing sign. In type 2 and 3 verbals the marking of the
recipient was realised by a gestural pointing element, which was part of the verbal’s own structure. This
marking was occasionally supported by a non-manual pointing, or by a separate index finger, or by a
classificatory pointing sign.
On the basis of the analysis this thesis argues that ditransitive type 2 and 3 verbals occur more often in
the form, which points the participants as compared with transitive type, 2 and 3 verbals in the Finnish
sign language. In ditransitive sentences three participants are present, and it is necessary to mark the
roles unambiguously. From typological point of view the Finnish sign language seems to be part of a
group of the languages, which marks patient of the transitive clause and recipient of the ditransitive
sentence in a similar way. If a theme is marked, the marking is different from the recipient and patient
marking (P=R ≠T).
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29739]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Vauhti- ja taukosujuvuus suomalaisessa viittomakielessä
Sipronen, Suvi (2018)Tämän maisterintutkielman aiheena on sujuvuus suomalaisessa viittomakielessä. Puhuttujen kielten osalta aihetta on tutkittu runsaasti, mutta viitottujen kielten puolella sitä on lähinnä sivuttu esimerkiksi kielitaitoon ... -
Hakukysymysviittoman paikka suomalaisessa viittomakielessä
Syrjälä, Henna (2018)Tämä pro gradu tarkastelee varsinaisten kysymysviittomien sijaintia hakukysymyslauseissa viittomakielisten viittomisessa. Suomalaisessa viittomakielessä on ristiriitaisia käsityksiä kysymysviittomien sijoittumisesta ... -
Päänpudistuksen käyttötavat ja frekvenssit suomalaisessa viittomakielessä
Puhto, Janne (2018)Tämän maisterintutkielman aiheena on päänpudistuksen käyttö suomalaisessa viittomakielessä. Päänpudistusta on tutkittu puhutuissa ja viitotuissa kielissä, ja viime aikoina on havaittu sillä olevan useita funktioita. ... -
Tavu ja lause : tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä
Jantunen, Tommi (Jyväskylän yliopisto, 2009)Tommi Jantunen tarkastelee tutkimuksessaan kahden kielitieteen peruskäsitteen, tavun ja lauseen, olemusta suomalaisessa viittomakielessä. Jantunen selvittää äänne- ja lauseopillisia perusasioita vähän tutkitun vähemmistökielen ... -
Kuukausiviittomien foneettinen ja leksikaalinen variaatio suomalaisessa viittomakielessä
Kronqvist, Antti (2018)Tämän maisterintutkielman aiheena on kuukausiviittomien foneettinen ja leksikaalinen vaihtelu suomalaisessa viittomakielessä. Foneettiseksi variaatioksi on katsottu kuukausiviittomat, jotka eroavat toisistaan yhden tai ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.