Hakukysymysviittoman paikka suomalaisessa viittomakielessä

Abstract

Tämä pro gradu tarkastelee varsinaisten kysymysviittomien sijaintia hakukysymyslauseissa viittomakielisten viittomisessa. Suomalaisessa viittomakielessä on ristiriitaisia käsityksiä kysymysviittomien sijoittumisesta hakukysymyksissä: suomalaisen viittomakielen tutkimuksissa ja opetusmateriaaleissa esitetyt kysymysviittomien sijainnit ovat eriäviä. Lisäksi havaintojen perusteella suomalaista viittomakieltä vieraana kielenä opiskelevat viittovat usein kysymysviittomia lauseiden loppuun, kun taas natiivit eli äidinkieliset viittojat viittovat toisin. Tässä tutkimuksessa haetaan vastausta yhteen tutkimuskysymykseen: missä kohdissa lau-serakennetta kysymysviittoma esiintyy suomalaisessa viittomakielessä?Viittomakielten tutkimuksissa on esitelty kysymysviittomien sijoittumista ja niissä ei ole kuvailtu yksityiskohtaisesti yksinkertaisten lausetyyppien ja kompleksisien lauseiden rakenteista sitä, mihin kohtiin kysymysviittomat voivat sijoittua. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida ja kuvata kysymysviittomien sijainteja yksinkertaisissa lausetyypeissä (transitiivilauseet, intransitiivilauseet ja ekvatiivilauseet) ja kompleksisissa lauseissa (topiikkikommenttilauseet ja rinnastuslauseet). Lauseiden tarkastelu pohjautuu funktionaalisen kieliteorian kielikäsityksiin. Tutkittava aineisto muodostuu suomalaisen viittomakielen CFINSL-korpusaineiston ensimmäisestä tehtävästä eli esittelyosiosta, joka on kestoltaan 2 tuntia ja 45 minuuttia. Videomateriaali sisältää 11 editoitua videoleikettä ja 22 viittojaa: suomalaista viittomakieltä äidinkielenään tai ensikielenään käyttäviä nuoria, keski-ikäisiä ja senioreita. Aineistossa on yhteensä 105 myönteistä hakukysymyslausetta: epätäydellisiä, yksinkertaisia ja muutamia kompleksisia hakukysymyslauseita. Lauseet on annotoitu ja tarkasteltu ELAN annotointi-ohjelmalla. Tutkimuksen päätuloksista käy ilmi, että yli puolessa aineiston lauseista kysymysviittoman sijainti on ytimen etupaikka eli yksinkertaisen lauseen alku. Yksinkertaisissa lausetyypeissä ja muutamissa kompleksisissa lauseissa joko kysymysviittoma tai kysymyslauseke sijoittuu useimmiten ytimen etupaikkaan. Myös epätäydellisissä (elliptisissä) lauseissa kysymysviittoman sijainti on useimmiten ytimen etupaikassa, vaikka predikaatti tai sen ydinargumentit on jätetty pois. Aineiston seuraavaksi tyypillisimmät kysymysviittomien sijainnit ovat topiikin jälkeinen paikka ja kysymysviittoman toisto sekä ytimen etu- että takapaikassa. Tulokset osoittavat, että lauseen lopussa, ytimen takapaikassa, kysymysviittomia ei esiinny juuri lainkaan. Kuitenkin jos lauseessa on kaksi kysymysviittomaa, sama kysymysviittoma toistuu ytimen etupaikassa ja lisäksi ytimen takapaikassa. Muut sijainnit, kuten lauseen loppu ennen osoitusta ja lauseen keskiosa, ovat yksittäistapauksia tässä aineistossa, ja niistä tarvittaisiin lisätutkimusta.Tutkimustulokset antavat useita jatkotutkimusmahdollisuuksia: esimerkiksi ellipsiä hakukysymyksissä, varsinaisten kysymysviittomien funktioita, hakukysymyksissä olevien osoituksien funktioita ja kysyvän transitiivilauseen konstituenttien järjestystä voitaisiin tutkia jatkossa.

This Master’s thesis focuses on the position of actual question signs in content question sentences in signing of native sign language users. There are conflicting conceptions about the position of the question sign in content questions in Finnish Sign Language: in the research of FinSL and teaching materials the position of question signs are presented differently. In addition, according observations, signers who study FinSL as a foreing language, place the question sign in the end of the clause whereas native signers sign differently. In this research one of the research questions was: where is the question sign positioned in Finnish Sign Language’s clause construction. In research on signed languages has been some references on the position of question signs but there has not been detailed describtion of (simple) clauses and complex sentence structures in relation to the question signs’ possible position. The aim of this research is to describe the positions of questions signs in both simple clauses (transitive, intransitive and equative clauses) and in complex sentences (topic comment structures and coordina-tion clause). The analysis is based on functional theory of language and its conception about language. The data consists of introduction task of CFINSL by 22 signers. The duration of videos is 2 hours and 45 minutes and it includes 11 edited video clips. All the signers are native or first language signers, young, middle age and seniors. There are all together 105 content question clauses/sentences: incomplete, clauses and some complex sentences. Sentences/clauses were annotated and analysed by ELAN annotation tool. Main results of the research is that in over half of the analysed sentences the question sign is clause-initial in the precore slot. In all clauses and in some complex/simple sentences the question sign or the question phrase was in the beginning, at the precore slot. Also in incomplete (elliptical) sentences question signs were most frequent in the precore slot, even when the predicate or its core argument has been omitted. The second most frequent positions for question signs in the data were at the following of the topic and the repetition of question sign in the precore slot and in the postcore slot. The results point out that at the end of the clause at the postcore slot there was no question signs. Exceptions was if there was two question signs in the clause/sentence, the same question signs was repeated both at the precore and postcore slots. Other positions, in situ and clause-final before pointing sign, were rare and there is need for further research on them. Several suggestions for further research can be done on the grounds of the results. For exampe ellips in the content questions, functions of questions signs, the funtion of pointings in the content questions and the arrange-ment of constituent in transitive question clauses could be research in the future.