Verbinmuotojen käyttö monikon 1. persoonan funktiossa suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä
Tutkielmassani tarkastelen eri monikon 1. persoonan funktiossa käytettävien verbinmuotojen esiintyvyyttä ja käyttöä suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä. Aiheeni on tärkeä, sillä monikon 1. persoonan funktiossa toimivien verbinmuotojen esiintyvyyttä ei ole tällä tavoin aiemmin tutkittu oppijansuomessa.
Ensimmäinen tutkimuskysymykseni on miten monikon 1. persoonan funktiossa käytettävät muodot vaihtelevat Eurooppalaisen viitekehyksen eri taitotasoilla. Suomen kielessä monikon 1. persoonan muoto on -mme-päätteinen (me olemme). Persoonapäätteisen muodon tilalla voidaan kuitenkin erityisesti epämuodollisessa kielessä käyttää morfologista passiivimuotoa (me ollaan). Koska monikon 1. persoonan eri muodot ovat suomessa jokseenkin eriytyneet omiin rekistereihinsä on myös relevanttia tutkia, miten konteksti vaikuttaa eri muotojen käyttöön. Toinen tutkimuskysymykseni käsitteleekin sitä, miten kirjoitustehtävän tehtävätyyppi ja sen määrittämä muodollisuusaste vaikuttavat monikon 1. persoonan funktiossa käytettävien verbinmuotojen valintaan.
Aineistoni koostuu Yleisten kielitutkintojen kirjoittamisen osakokeen vastauksista vuosilta 2002–2008. Vastaukset on arvioitu Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille A1–C2.
A-tasolla suurin osa monikon 1. persoonan funktiossa toimivista verbinmuodoista on persoona-päätteisiä. B-tasolle edettäessä morfologisten passiivimuotojen määrä kasvaa, ja B- ja C1-tasoilla niitä on jo lähes puolet monikon 1. persoonan funktiossa toimivista verbinmuodoista. C2-tasolla monikon 1. persoonan funktiossa toimivat morfologiset passiivimuodot taas jäävät vastauksista lähes kokonaan pois. Tehtävätyyppien välillä verbinmuotojen vaihtelu ei ollut kovin yhtenäistä. Tehtävänanto vaikuttaisikin vaikuttavan eri muotojen esiintyvyyteen tehtävien muodollisuusastetta enemmän. Eri rekisterien väliset erot eivät tunnu hahmottuvan oppijoille kovin selkeästi ennen C2-tasoa. Muodollisen rekisterin lisäksi myös epämuodollisen rekisterin oppimiseen tulisikin panostaa jo alkuvaiheen S2-opetuksessa.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5333]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Argumentoinnin keinot S2-oppijoiden teksteissä
Pensas, Johanna (2013)Tässä tutkielmassa tarkastellaan yläkoulua käyvien suomi toisena kielenä -oppijoiden argumentoinnin taitoja suhteessa Eurooppalaiseen viitekehykseen (EVK). Tutkielmassa selvitetään, miten eri kielitaitotasoille sijoittuvat ... -
Moniverbiset konstruktiot ja oppijansuomen kompleksisuus kielitaidon eri tasoilla
Mylläri, Taina (Eesti Rakenduslingvistika Ühing, 2023)Kielitaitoa ja sen kehitystä voidaan tarkastella oppijankielen tarkkuuden, sujuvuuden ja kompleksisuuden avulla. Yksinkertaisimmillaan tarkkuudella tarkoitetaan kielen virheettömyyttä ja sujuvuudella kielen tuottamisen ... -
Velvoitteen ilmaiseminen ja sävyttäminen aikuisten suomenoppijoiden teksteissä
Kekäläinen, Milka (2015)Tutkielmassa selvitetään, millaisia velvoitteen ilmaisemisen ja sävyttämisen keinoja aikuiset suomenoppijat käyttävät kirjoitetuissa viesteissä ja mielipideteksteissä Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK 2003) taitotasoilla. ... -
"Sit se meni ja tuli hetken päästä takas" : verbit mennä ja tulla suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä
Puhakka, Martta (2010)Tutkin pro gradu -työssäni, miten S2-oppijoiden mennä- ja tulla-verbien käyttö kirjallisissa tuotoksissa kehittyy Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) taitotasolta toiselle siirryttäessä eli millaista kehityskulkua ... -
Suomen kielen lingvististen piirteiden sijoittuminen eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille
Lesonen, Sirkku (2013)Tutkin pro gradu -työssäni, miten suomen kielen lingvistiset piirteet sijoittuvat Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille. Tarkoituksena on tilastollisia menetelmiä apuna käyttäen selvittää, eroavatko Eurooppalaisen v ...