"Sit se meni ja tuli hetken päästä takas" : verbit mennä ja tulla suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä
Tutkin pro gradu -työssäni, miten S2-oppijoiden mennä- ja tulla-verbien käyttö kirjallisissa tuotoksissa kehittyy Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) taitotasolta toiselle siirryttäessä eli millaista kehityskulkua sanastonoppimisessa on nähtävissä näiden verbien osalta. Tutkielmani liittyy menetelmiltään ja aineistoltaan Linguistic Basis of the Common European Framework Levels -hankkeeseen (Cefling), jossa tavoitteena on yhdistää toisen kielen oppimisen ja kielitaidon arvioinnin tutkimusta.
Mennä- ja tulla-verbien käyttöä lähestyn DEMfad-mallin (Franceschina et al 2006) taajuuden (frequency), tarkkuuden (accuracy) ja jakauman (distribution) kautta, mitkä liittyvät käsitteisiin sujuvuus, tarkkuus ja kompleksisuus. Frekvenssissä tutkitaan, kuinka paljon tulla- ja mennä-verbejä esiintyy tuhatta sanaa kohden, tarkkuudessa, miten usein esiintymät ovat oikein/väärin ja jakaumassa, millaisissa merkityksissä verbejä käytetään. Aineistona tutkimuksessa ovat Cefling-hankkeen nuorten S2-oppijoiden tekstit (tasoilta A1 – B2 yhteensä 527 kappaletta) sekä Yleisten kielitutkintojen (YKI) aikuisten S2-oppijoiden tekstit (tasoilta A1 – C2 yhteensä 669 kappaletta).
Koululaiset käyttävät mennä- ja tulla-verbejä frekvenssiltään eniten taitotasolla A2. YKI-aineistossa mennä-verbiä käytetään eniten tasolla A2 ja tulla-verbiä tasolla A1. Tulla-verbi on koululaisaineistossa jokaisella kielitaidon tasolla (A1-B2) frekvenssiltään yleisempi kuin mennä. YKI-aineistossa tulla on yleisempi kaikilla muilla tasoilla paitsi tasolla A2. Eri tekstilajien välillä on eroja mennä- ja tulla-verbien käytössä. Koululaiset myös käyttävät mennä- ja tulla-verbejä jonkin verran enemmän kuin aikuiset.
Merkityksen tarkkuudessa tutkittujen verbien käyttö oikeissa konteksteissa osataan jo A1-tasolta lähtien lähes täydellisesti. Tulla ja mennä-verbeillä muodon tarkkuus on suurempi koululaisilla kuin YKI-aineiston oppijoilla kaikilla muilla tasoilla paitsi tasolla A2. Koululaiset hallitsevat mennä- ja tulla-verbien muodon jo B1-tasolta, mutta YKI-aineistossa ne hallitaan vasta B2-tasolta. Distribuution tutkimuksessa selvisi, että jo alkeiskielitasolta (A1 – A2) mennä- ja tulla-verbejä käytetään hyvin monenlaisissa merkityksissä. Yleisin tyyppi on liikeverbityyppi mennä tai tulla johonkin paikkaan, mutta jo alkeistasoilta asti on esimerkiksi idiomaattisia ilmauksia sekä tulla-verbin futuurista käyttöä.
...
Muu nimeke
Verbit mennä ja tulla suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissäAsiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kaunokirjallisuuden käyttö ja merkitys sanaston kehittymisessä : lukumummit ja -vaarit lukemassa kahdestaan S2-oppijoiden kanssa
Kilponen, Karoliina (2016)Maisterintutkielmassani tutkin, miten S2-oppijoiden sanavarasto kehittyy kaunokirjallisuutta lukemalla. Sanasto jää usein kielenopetuksessa sivurooliin, vaikka suppeaa sanavarastoa pidetään sekä kielen oppimisen että ... -
"Esimerkiksi pissa ei ole mitään kuin Italiassa --" : mielipideilmaukset ja niiden kehittyminen suomenoppijoiden teksteissä
Kajaan, Paula (2012)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomenoppijoiden mielipiteenilmauksia ja niiden kehittymistä sinä aikana kun oppijoiden kielenkäyttäjän rooli vaihtuu vieraan kielen oppijasta toisen kielen oppijaksi. Mielipiteenilmauksia ... -
Suomi toisena kielenä -oppijoiden sanaston kehittyminen taitotasolta toiselle siirryttäessä
Malin, Essi (2012)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka sanaston käyttö kehittyy suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä. Tarkastelun kohteena on sanavaraston rikkaus eli leksikaalinen diversiteetti. Aineistona on 1197 aikuisten ... -
"Sori mä en voin tullan" : negaatioilmaukset suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä
Halttunen, Sari (2014)Maisterintutkielmani tavoitteena on tarkastella negaatioilmausten kehittymistä S2-oppijoiden teksteissä Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK)taitotasolta toiselle siirryttäessä. Keskityn tutkimaan nimenomaan kieltoverbin ... -
Transitiivikonstruktio ikkunana syntaksin kehitykseen : infiniittiset rakenteet ja passiivi taidon indikaattoreina S2-oppijoiden teksteissä
Reiman, Nina (Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys (AFinLA), 2011)In the field of Finnish as a second language, there has hitherto been little research on the development of syntax. This article presents quantitative findings of the use of a common and versatile syntactic pattern – the ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.