Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorMartin, Maisa
dc.contributor.advisorNissi, Riikka
dc.contributor.advisorSeilonen, Marja
dc.contributor.authorEriksen, Aili
dc.date.accessioned2018-04-20T15:35:10Z
dc.date.available2018-04-20T15:35:10Z
dc.date.issued2017
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1869144
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57715
dc.description.abstractTässä työssä tarkastellaan porsanginkveenin ja suomen kielen välisiä riskisanoja. Riskisanalla tarkoitan kaikkia sanoja, jotka näyttävät samanlaisilta, mutta tarkoittavat eri asiaa. Riskisanatutkimuksestani saattaa olla hyötyä sanakirjaprojekteissa, opetuksessa ja sen kautta kielen elpymisessä. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia riskisanoja ylipäänsä on porsanginkveenin ja suomen välillä? ja Mistä merkityserot johtuvat? Tarkastelemieni riskisanojen valinnassa käytin apuna Vappu Inkeri Pyykön sanalistaa Sana-aitta. Saadakseni selville sanojen homonyymisiä sekä polyseemisiä merkityssuhteita tein haastatteluja Porsangissa kesällä ja syksyllä 2014. Haastattelin 14:ää kveeninkielistä Lemmijoelta ja Pyssyjoelta. He olivat ikäryhmässä 53-77, ja suurin osa oli 65-75-vuotiaita. Haastatteluissa käytin puolistrukturoidun teemahaastattelun ja pitkäaikaissanastus-menetelmän yhdistelmää. Sanojen merkityksiä vertasin toisiinsa seuraavien lähteiden avulla: Suomen murteiden sanakirja, Vanha kirjasuomen sanakirja, Meänkielen iso sanakirja I-III, Nykysuomen sanakirja ja Suomen sanojen alkuperä-sanakirja. Riskisanavalikoimani olennaisimmat teemat ovat ruumista ja sen toimintoja, fyysistä ja psyykkistä toimintaa ja ominaisuuksia kuvailevat sanat, rakennettua asuinympäristöä kuvaavat sanat ja aikaa ilmaisevat sanat ja muut partikkelimaiset sanat. Toistuva ilmiö kaikissa näissä kategorioissa on merkityksen muutos konkreettisesta abstraktimpaan tai päin vastoin. Suomessa on tarvittu paljon abstraktisia käsitteitä rakennettaessa suomalaista yhteiskuntaa (kenttä, väylä, muoto). Porsangin kveenit sen sijaan ovat tarvinneet konkreettisia sanoja, joiden avulla välittää konkreettista tietoa ympäristöstä ja työstä. Lisäksi sanojen ylä- ja alakäsite-suhteet eivät ole samoja porsanginkveenissä ja suomessa. (ansa, kepposet). Vanha merkitys on usein säilynyt porsanginkveenin kielessä (huone, vaimo, tytär), ja usein sanat ovat pysyneet neutraaleina sävyltään (ryssä, ämmä, äijä). Osaksi tämä johtuu pohjoissaamen vaikituksesta (ankara, kamala, paha, nauta/nauti, seppä), osaksi taas eri historiallisista ja kulttuurisista lähtökohdista (vieras, ryssä).fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (146 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherriskisanat
dc.titleHiljemin ja huonet : riskisanoja porsanginkveenin ja nykysuomen välillä
dc.title.alternativeRiskisanoja porsanginkveenin ja nykysuomen välillä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201804202321
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.date.updated2018-04-20T15:35:10Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysohomonymia
dc.subject.ysopolysemia
dc.subject.ysokveenin kieli
dc.subject.ysovähemmistökielet
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot