"Man känner gemenskap med alla i skolan som man inte gör med sina andra vänner" : sverigefinska grundskoleelevers uppfattningar om tvåspråkig undervisning och betydelsen av finsk bakgrund
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka tärkeänä kolmannen polven ruotsinsuomalaiset pitävät suomalaista taustaansa. Lisäksi selvitettiin, millainen identiteetti heillä on. Koska ruotsinsuomalaisten koulujen kielikäytäntö poikkeaa kaksikielisen opetuksen vuoksi käytännöstä, jota esimerkiksi kunnalliset koulut noudattavat, halusin selvittää, kuinka opettajat integroivat suomen kielen ja kulttuurin opetukseensa.
Tutkimusaineisto koostuu sekä oppilaiden että opettajien kyselylomakkeiden vastauksista. Aineisto kerättiin keväällä 2013 ja tutkielmaani osallistui viisi ruotsinsuomalaista koulua eri puolilta Ruotsia. Vastaajina oli yhteensä 150 peruskoulun 4.–9. luokkalaista lasta ja nuorta. Lisäksi neljästä koulusta osallistui 14 opettajaa. Kyselylomakkeen vastausten analysoinnissa käytettiin deskriptiivistä tilastoa sekä kvalitatiivista sisällönanalyysia.
Tutkimus osoitti, että oppilaiden ikä vaikutti siihen, kuinka tärkeäksi suomalainen tausta koettiin. Yläkoulun 7.–9. luokkalaiset kokivat suomalaisuuden kaksi kertaa merkityksellisemmäksi kuin alakoulun 4.–6. luokkalaiset. Vaihtelua esiintyi myös ruotsinsuomalaisten identiteettikäsityksissä. Tämä johtuu oppilaiden erityisen heterogeenisistä perhetaustoista, sillä usein jompikumpi vanhemmista tulee jostakin muusta kulttuurista kuin suomalaisesta tai ruotsalaisesta. Ruotsin kielellä oli huomattavasti vahvempi asema niin oppilaiden välisessä kommunikoinnissa, välitunneilla kuin vapaa-ajanharrastuksissakin. Sen sijaan suomi vaikutti olevan kieli, jota käytettiin useimmin opettajien ja muun henkilökunnan kanssa koulussa.
Opettajien kielikäytännöt vaihtelivat siten, että luokanopettajat käyttivät alemmilla luokilla enimmäkseen suomea, kun taas ruotsin kielen osuus lisääntyi ylemmille luokille mentäessä. Myös suomen ja ruotsin kielen opetus tapahtui ainoastaan kohdekielellä. Useimmiten opetus kuitenkin oli kaksikielistä, ja oppilaat tutustuivat suomen kulttuuriin esimerkiksi teemapäivien, juhlien sekä teatteri- ja kuorotoiminnan kautta.
...
Muu nimeke
Sverigefinska grundskoleelevers uppfattningar om tvåspråkig undervisning och betydelsen av finsk bakgrundAsiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Svensklärarnas erfarenheter av undervisning av elever med invandrarbakgrund
Mustikkamaa, Mirjami (2014)Tämän tutkielman tarkoituksena on kartoittaa ruotsin opettajien kokemuksia maahanmuuttajien opettamisesta suomalaisessa peruskoulussa sekä opettajien käsityksiä omista taidoistaan opettaa ja kohdata maahanmuuttajataustaisia ... -
Moninaisia taitoja monella kielellä - pysyykö koulutus perässä?
Vaarala, Heidi; Kyckling, Erja (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2018) -
Englanninkieliseen ja laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen hakeutuminen : vanhempien perustelut kouluvalinnoille
Carter, Ilona (2022)Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella vanhempien syitä hakea omalle lapselle paikkaa englanninkielisessä sekä laaja-alaisessa kaksikielisessä (suomi englanti) perusopetuksen 1.–6.-luokassa. Näitä syitä tarkastellaan ... -
Maintaining the heritage language : young adults from immigrant backgrounds in Finland
Nevaranta, Maria (2023)Monilla maahanmuuttajataustaisilla nuorilla aikuisilla on vaikeuksia säilyttää perintökieltään, mutta perintökielen ylläpitäminen tarjoaa kannustimia kuten sosiaalista integraatiota, kulttuuriperinnön säilyttämistä ja ... -
Challenging Constitutional Bilingualism with 'What if...' : Counterfactual Histories and At-risk Minorities in Finland
Ennser-Kananen, Johanna; Saarinen, Taina (Multilingual Matters, 2021)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.