Työmarkkinoiden polarisaation yhteys suomalaiseen palkkajakaumaan vuosina 1990-2010
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella suomalaisten työmarkkinoiden polarisoitumista ja sen yhteyttä kokopäivätoimisten palkansaajien palkkajakauman, keskipalkan ja palkkaerojen kehitykseen Suomessa vuosina 1990—2010.
Työmarkkinoiden polarisoituminen, eli korkea- ja matalapalkkaisten ammattien työosuuksien kasvu keskipalkkaisten ammattien kustannuksella, on kehittyneissä läntisissä talouksissa laajalti havaittu ilmiö. Tämä tutkimus osoittaa, että myös suomalaisilla työmarkkinoilla on havaittavissa polarisoitumista sekä palkkarakennetilastolla mitattuna vuosina 2005—2015 että tulonjakotilastolla mitattuna vuosina 1990—1995 ja 2001—2010. Työosuuksien kasvu rajautuu 2000-luvulla lähes yksinomaan vähärutiinisiin kognitiivisiin tai manuaalisiin työtehtäviin. Sen sijaan merkittävä osa ammateista, joissa työosuuksien havaitaan laskeneen, voidaan luokitella rutiininomaisiin manuaalisiin tai kognitiivisiin tehtäviin.
DFL-uudelleenpainotusmenetelmällä ja tulonjakotilaston palveluaineistolla suoritettu analyysi osoittaa, että työmarkkinoiden polarisaatio on yhteydessä kokopäivätoimisten palkansaajien palkkajakauman hajaantumiseen sekä keskipalkan ja palkkaerojen kasvuun 1990- ja 2000-luvulla. Mikäli työmarkkinoiden ammattirakenne olisi säilynyt vuoden 2001 (1990) tasolla, olisi vuonna 2010 (2000) kokopäivätoimisten palkansaajien kuukausipalkka ollut keskimäärin noin 150 (80) euroa matalampi ja palkkaeroja mittaava Gini-kerroin noin 1,2 (0,7) yksikköä matalampi toteutuneeseen kehitykseen verrattuna.
Työmarkkinoiden polarisaation vaikutus palkkajakaumaan, keskipalkkoihin ja palkkaeroihin vaihtelee sosioekonomisten ryhmien välillä. 2000-luvulla polarisaation yhteys palkkajakaumamuutoksiin havaitaan olevan merkittävintä miehillä, 40-49-vuotiailla, alimman korkea-asteen suorittaneilla ja kunnissa asuvilla kokopäivätoimisilla palkansaajilla. Lisäksi työmarkkinoiden polarisoitumisen voidaan todeta hidastaneen sukupuolten välisten palkkaerojen lähentymistä. Polarisaation vaikutusta kokopäivätoimisten palkansaajien palkkaeroihin voidaan tulosten perusteella kuitenkin pitää maltillisena.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Työllisyys- ja palkkapolarisaatio Suomessa 1995-2015
Helin, Mika (2022)Työmarkkinoiden rakennemuutoksiin liittyvä polarisaatio on kahden viime vuosikymmenen aikana saanut runsaasti empiiristä tukea eritoten kehittyneissä valtioissa. Työllisyys-polarisaatiolle on ominaista se, että palkkajakauman ... -
Toimialojen työmarkkinoiden polarisaatio Suomessa
Heikkilä, Karita (2016)Tämä pro gradu-työ tutkii työmarkkinoiden polarisaatiota Suomessa, ja erityisesti mi-ten se ilmenee toimialoilla. Tutkimuksessa selvitetään polarisoituvatko toimialojen työmarkkinat Suomessa, mitkä tekijät vaikuttavat ... -
Within and between firm trends in job polarization : the roles of globalization and technology
Kerr, Sari; Maczulskij, Terhi; Maliranta, Mika (Oxford University Press, 2020)We analyze occupational polarization within and across firms using a census of matched employer-employee panel data from Finland in the period of 2000-2014. As in most industrialized countries, the Finnish occupational ... -
Technological change and the labor market : evidence on the impact of the steam engine in late-19th century merchant maritime shipping industry
Neuvonen, Tapani (2018)The rise in wage inequality in the late-20th century has been widely linked to technological progress and the non-monotonic effect it has on workers of dif-ferent skill levels. Much of the work has been done in the context ... -
Oppijan ja opettajan oikeus digitaaliseen osaamiseen : digitaalisen polarisaation uhkakuvista tasa-arvoiseen osaamisen kehittämiseen
Näykki, Piia; Ahlström, Emilia; Manu, Mari; Penttinen, Silja; Nousiainen, Tuula (Niilo Mäki Instituutti, 2023)Tämän narratiivisen katsausartikkelin tavoitteena on osallistua keskusteluun digitaalisesta polarisaatiosta ja tuoda esiin näkökulmia oppilaiden ja opettajien digitaalisesta osaamisesta ja osaamisen kehittämisestä. ...