Työllisyys- ja palkkapolarisaatio Suomessa 1995-2015
Tekijät
Päivämäärä
2022Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Työmarkkinoiden rakennemuutoksiin liittyvä polarisaatio on kahden viime vuosikymmenen aikana saanut runsaasti empiiristä tukea eritoten kehittyneissä valtioissa. Työllisyys-polarisaatiolle on ominaista se, että palkkajakauman keskivaiheille sijoittuvat, useasti rutiininomaisia työtehtäviä sisältävät, ammatit ovat vähentyneet suhteessa matala- ja korkeapalkkaisiin ammatteihin, kun ilmiötä tarkastellaan työllisyysosuuksien kautta. Tutkimuskirjallisuus antaa osittain viitteitä myös siitä, että keskipalkkaiset, keskimääräisen vaatimustason ammatit ovat palkkakehityksessä jääneet jälkeen suhteessa matala- ja korkeapalkkaisiin ammatteihin, jolloin puhutaan palkkapolarisaatiosta. Molempien polarisaatiotyyppien visualisointiin liittyy U-käyrän muoto, kun ilmaistaan työllisyysosuus- tai palkkamuutoksia siten, että perusvuoden ammatit on laitettu palkkojen suhteen nousevaan järjestykseen. Tämä tutkimus selvittää visuaalista ja kvantitatiivista menetelmää käyttäen, onko työllisyys- ja palkkapolarisaatiota esiintynyt Suomessa vuosina 1995-2015 ja miten palkkatasa-arvoa kuvaavat palkkasuhdeluvut ovat kehittyneet ajassa. Tässä tutkimuksessa taitotasovinoutuneen teknologisen muutoksen (SBTC) ja rutiinivinoutuneen teknologisen muutoksen (RBTC) teoriat toimivat polarisaatioviitekehyksenä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että koko aikavälillä on esiintynyt työllisyyspolarisaatiota. Sen sijaan aikavälillä 1995-2008 työllisyyspolarisaatiota ei ole havaittavissa, vaan kehitys on ollut enemmän SBTC:n mukaista. Aikavälillä 2009-2015 viitteet RBTC:n mukaisesta työllisyyspolarisaatiosta ovat kuitenkin melko vahvat. Neljään eri funktionaaliseen am-mattiryhmään jaoteltuna työllisyyspolarisaatiota on tilastollisesti havaittavissa abstrakti- ja rutiiniammateissa. Palkkapolarisaatiosta on viitteitä koko aikavälillä ja jälkimmäisellä aikavälillä 2009-2015. Ammattiryhmittäin palkkapolarisaatioviitteitä ilmenee abstrakti-, palvelu- ja elementääriammateissa, joskin vahvimmin abstraktiammateissa. Palkkaeriarvoisuus on tutkittavalla aikavälillä lisääntynyt hieman, erityisesti P90/P10- ja P90/P50-suhdeluvuissa. Ennen politiikkasuosituksien antamista tulisi ensin määrittää korkean ja matalan taitotason välinen substituutiojousto riittävän tarkasti, koska taitotasopreemio ja sen kautta ilmenevä palkkaepätasa-arvo riippuvat substituutiojouston arvosta.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29427]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Työmarkkinoiden polarisaation yhteys suomalaiseen palkkajakaumaan vuosina 1990-2010
Tornberg, Kalle (2018)Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella suomalaisten työmarkkinoiden polarisoitumista ja sen yhteyttä kokopäivätoimisten palkansaajien palkkajakauman, keskipalkan ja palkkaerojen kehitykseen Suomessa vuosina ... -
Toimialojen työmarkkinoiden polarisaatio Suomessa
Heikkilä, Karita (2016)Tämä pro gradu-työ tutkii työmarkkinoiden polarisaatiota Suomessa, ja erityisesti mi-ten se ilmenee toimialoilla. Tutkimuksessa selvitetään polarisoituvatko toimialojen työmarkkinat Suomessa, mitkä tekijät vaikuttavat ... -
Technological change and the labor market : evidence on the impact of the steam engine in late-19th century merchant maritime shipping industry
Neuvonen, Tapani (2018)The rise in wage inequality in the late-20th century has been widely linked to technological progress and the non-monotonic effect it has on workers of dif-ferent skill levels. Much of the work has been done in the context ... -
Within and between firm trends in job polarization : the roles of globalization and technology
Kerr, Sari; Maczulskij, Terhi; Maliranta, Mika (Oxford University Press, 2020)We analyze occupational polarization within and across firms using a census of matched employer-employee panel data from Finland in the period of 2000-2014. As in most industrialized countries, the Finnish occupational ... -
How bright are the Nordic Lights? : job quality trends in Nordic countries in a comparative perspective
Mustosmäki, Armi (University of Jyväskylä, 2017)Nordic countries stand out from the rest of the Europe in terms of job quality. Comparative research literature sought to explain the distinctiveness of Nordic countries with diverse sets of institutional frameworks. ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.