Om klasslärarnas motivation och behörighet att undervisa i B1-svenska i sjätte klass och erfarenheter av svensklärarrollen

Abstract

Tämän tutkielman mielenkiinto kohdistuu seitsemän ensimmäistä lukuvuottaan ruotsia opettavan luokanopettajan motivaatioon, kelpoisuuteen ja ruotsin opet-tajana toimimiseen. Elokuussa 2016 peruskoulun opetussuunnitelman uudis-tumisen myötä ruotsin opetus siirtyi alkamaan kuudennelta luokalta, jolloin ai-neenopettajien lisäksi myös jotkin luokanopettajat alkoivat toimia B1-ruotsin opettajina. Tutkielmassa on kartoitettu luokanopettajien motiiveja ryhtyä opet-tamaan muiden alakoulun oppiaineiden lisäksi myös ruotsin kieltä, heidän ruot-sin kielen taustaansa, ajatuksiaan ruotsin opettajan tehtävästä ja pätevyyskä-sityksistä ruotsin opettajana sekä kuultu heidän kokemuksiaan kuluneen vuo-den opetustyöstä ruotsin kielen parissa. Opetuksen uudistumisen murrosvai-heessa tutkielmassa sivuttiin myös uuden opetussuunnitelman mahdollisia vaikutuksia tuntisuunnitteluun ja tiedusteltiin ruotsin kielen opettamiseen liittyviä visioita, mielikuvia ja haaveita. Tutkimusmenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tu-lokset on analysoitu kvalitatiivisesti. Opetustyön taustalla vaikuttimina olivat opettajien omat positiiviset kokemukset ruotsin kielestä ja heidän kieliharras-tuksensa. Opettajat suhtautuivat itse valitsemaansa ruotsin opettajan tehtä-vään innostuneesti. Kielen opettajan tärkeimpänä tehtävänä he pitivät positiivi-sen asenteen luomista ko. kieltä kohtaan, missä tehtävässä he myös kokivat onnistuneensa hyvin ruotsin suhteen. Muutamat opettajat olivat osallistuneet valmentaviin koulutuksiin, mutta osa opettajista kaipasi lisää osaamista ja koulutusta mm. ruotsin kielellä jutusteluun sekä ruotsin ääntämisen ja intonaation parempaan hallintaan. Kuudennen luokan kurssin tiedollisia oppisisältöjä he eivät sinänsä pitäneet liian vaikeina opettavina oppilailleen. Vahvuutenaan myös ruotsin kielen opettajan tehtävässä he pitivät mm. vuosien ajalta kerty-nyttä opetuskokemusta, mutta ennen kaikkea omaa oppilaantuntemustaan (esim. opetus ennestään tutulle luokalle omassa koulussa). Tutkielma toi esiin luokanopettajien monipuolista työnkuvaa ja osaamista, mutta myös etenkin organisaatioiden uudistus- ja murrosvaiheissa havaitun koulu-tus- ja jatkokoulutustarpeen. Koulutuksella voidaan lisätä aineenhallintaa ja turvata laadukas opetus sekä olla siten toteuttamassa myös oppilaiden alueellista tasa-arvoa.