Om klasslärarnas motivation och behörighet att undervisa i B1-svenska i sjätte klass och erfarenheter av svensklärarrollen
Tämän tutkielman mielenkiinto kohdistuu seitsemän ensimmäistä lukuvuottaan ruotsia opettavan luokanopettajan motivaatioon, kelpoisuuteen ja ruotsin opet-tajana toimimiseen. Elokuussa 2016 peruskoulun opetussuunnitelman uudis-tumisen myötä ruotsin opetus siirtyi alkamaan kuudennelta luokalta, jolloin ai-neenopettajien lisäksi myös jotkin luokanopettajat alkoivat toimia B1-ruotsin opettajina. Tutkielmassa on kartoitettu luokanopettajien motiiveja ryhtyä opet-tamaan muiden alakoulun oppiaineiden lisäksi myös ruotsin kieltä, heidän ruot-sin kielen taustaansa, ajatuksiaan ruotsin opettajan tehtävästä ja pätevyyskä-sityksistä ruotsin opettajana sekä kuultu heidän kokemuksiaan kuluneen vuo-den opetustyöstä ruotsin kielen parissa. Opetuksen uudistumisen murrosvai-heessa tutkielmassa sivuttiin myös uuden opetussuunnitelman mahdollisia vaikutuksia tuntisuunnitteluun ja tiedusteltiin ruotsin kielen opettamiseen liittyviä visioita, mielikuvia ja haaveita.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tu-lokset on analysoitu kvalitatiivisesti. Opetustyön taustalla vaikuttimina olivat opettajien omat positiiviset kokemukset ruotsin kielestä ja heidän kieliharras-tuksensa. Opettajat suhtautuivat itse valitsemaansa ruotsin opettajan tehtä-vään innostuneesti. Kielen opettajan tärkeimpänä tehtävänä he pitivät positiivi-sen asenteen luomista ko. kieltä kohtaan, missä tehtävässä he myös kokivat onnistuneensa hyvin ruotsin suhteen. Muutamat opettajat olivat osallistuneet valmentaviin koulutuksiin, mutta osa opettajista kaipasi lisää osaamista ja koulutusta mm. ruotsin kielellä jutusteluun sekä ruotsin ääntämisen ja intonaation parempaan hallintaan. Kuudennen luokan kurssin tiedollisia oppisisältöjä he eivät sinänsä pitäneet liian vaikeina opettavina oppilailleen. Vahvuutenaan myös ruotsin kielen opettajan tehtävässä he pitivät mm. vuosien ajalta kerty-nyttä opetuskokemusta, mutta ennen kaikkea omaa oppilaantuntemustaan (esim. opetus ennestään tutulle luokalle omassa koulussa).
Tutkielma toi esiin luokanopettajien monipuolista työnkuvaa ja osaamista, mutta myös etenkin organisaatioiden uudistus- ja murrosvaiheissa havaitun koulu-tus- ja jatkokoulutustarpeen. Koulutuksella voidaan lisätä aineenhallintaa ja turvata laadukas opetus sekä olla siten toteuttamassa myös oppilaiden alueellista tasa-arvoa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29545]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Lexikal transfer från engelska i högstadieelevers och gymnasisters texter samt svensklärares attityder till engelska i det svenska språket
Penttinen, Heidi (2016)Tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa, miten englannin kielen vaikutus näkyy yläasteikäisten ja lukioikäisten kirjoittamissa ruotsinkielisissä teksteissä leksikaalisella tasolla. Lisäksi tutki-muksessa tarkasteltiin ... -
"Var och en behöver hjälp och stöd i inlärningsprocessen för att hen kan uppleva framgång" : en kartläggning av svensklärarnas uppfattningar om och erfarenheter av positiv pedagogik och dess metoder i undervisningen av svenska som det andra inhemska språket
Niemi, Ellinoora; Väisänen, Roosa (2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa perusopetuksessa ruotsia toisena kotimaisena kielenä opettavien opettajien käsityksiä ja kokemuksia positiivisesta pedagogiikasta ja sen metodeista. Positiivinen pedagogiikka ... -
Kommunikationsledningens attityder mot svenska språket i extern företagskommunikation i Finland
Tynjälä, Henna (2020)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää viestintäjohtajien ajatuksia ruotsin kielen käytöstä yrityksen ulkoisessa viestinnässä kaksikielisellä alueella ja hahmottaa, vaikuttaako viestintäjohtajan henkilökohtainen kielellinen ... -
’’Allt är roligt och inget är tråkigt’’ : attityder till svenska hos elever i årskurs 6
Pitkäaho, Pinja (2021)Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia asenteita kuudesluokkalaisilla on ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan. Ruotsin kielen opetus on vuoden 2014 opetussuunnitelman mukaisesti aikaistettu ... -
"Niin, no en mä tartte ruotsia mihinkään" : en jämförande studie av finskspråkiga och tvåspråkiga elevers attityder till och motivation för svenska och svenskinlärning
Niemi, Ellinoora; Väisänen, Roosa (2019)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia asenteita ja millaista motivaatiota suomenkielisten ja kaksikielisten oppilaiden välillä on ruotsin kieltä ja sen oppimista kohtaan, sekä löytyykö näiden kahden ryhmän ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.