Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli tarkastella sekä erityispedagogisesta että etnologisesta näkökulmasta, miten kolmiportainen tuki on jalkautunut Abu Dhabin suomalais-emiraattilaisiin kouluihin siellä opettaneiden erityisopettajien näkökulmasta. Erityispedagogian näkökulmasta tarkasteluni kohteena oli miten kolmiportainen tuki on implementoitu Abu Dhabin suomalais-emiraattilaisissa alakouluissa, kun taas etnologian näkökulmasta tarkastelun kohteena oli suomalaisen koulutusosaamisen siirtäminen toiseen koulukulttuuriin osana koulutuskumppanuushanketta. Aihetta tutkin kolmeen tutkimuskysymyksen kautta: 1) Mitä kolmiportaisen tuen mallin sisältöjä ja tavoitteita koulutuskumppanuushankkeessa (EPA) tuotettu opettajien käsikirja (Student Learning Support Handbook) sisältää? 2) Miten kouluissa on järjestetty kolmiportaiseen tukeen kuuluva yleinen, tehostettu ja erityinen tuki? 3) Millä tavalla suomalaista kolmiportaista tukimallia on mallinnettu Suomesta toiseen maahan?
Tutkimukse
n toteutin laadullisia menetelmiä käyttäen. Ensimmäistä tutkimusongelmaa tarkastelin analysoimalla hankkeessa tuotettua opettajien käsikirjaa. Opettajan käsikirjasta poimin kolmiportaisen tuen mallin tavoitteita ja sisältöjä koskevia ilmauksia teorialähtöisesti. Toista ja kolmatta tutkimustehtävääni selvitin teemahaastattelemalla kuutta (6) suomalaista erityisopettajaa, jotka opettivat Abu Dhabin suomalais-emiraattilaisissa alakouluissa EPA-hankkeen aikana. Haastatteluaineiston analysoin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Hankekirjallisuutta analysoimalla ilmeni, että kolmiportaisen tuen mallin tavoitteet ja sisällöt näyttäytyvät samankaltaisina koulutuskumppanuushankkeessa tuotetun opettajan käsikirjan, Student Support Handbookin, kanssa.
Haastatteluista selvisi, että erityisopettajien näkemyksien mukaan kolmiportainen tuki ei EPA-kouluissa toiminut sellaisenaan käytännössä. Projektin aikana koulun toimintaan jalkautui kolmiportaisen tuen elementtejä, jotka olivat: Saattainvaihto, samanaikaisopetus, joustava tuki, oppimispulmien ennaltaehkäisy, asiakirjojen käyttö ja oppilashuoltotiimi. EPA-kouluissa ei oppilaiden tuen tarpeita luokiteltu yleiseen, tehostettuun tai erityiseen tukeen, kuten kolmiportaisessa tuen mallissa. Kouluissa sai kuitenkin yleistä tukea luokassa ja sen lisäksi osa oppilaista sai erityistä tukea osa-aikaisesti. Lisäksi henkilökohtainen oppimissuunnitelma laadittiin oppilaille, jotka tarvitsivat säännöllistä tukea. Kolmiportaisen tukimallin jalkautumista edistivät koulun sisäset yhteistyömuodot, koulutustilaisuudet, koulujen resurssit ja paikallisen koulukulttuurin sekä vanhempien hyvä vastaanotto. Jalkautumista hidastavia tai estäviä tekijöitä puolestaan olivat perehdytyksen puutteellisuus, paikallisen erityisopetuksen erilaiset käytänteet, EPA-koulujen osittainen fuusio ja riittämättömät resurssit, opettajien erilainen työtapa, vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön riittämättömyys, oppilaan oppimisen haastavat olosuhteet sekä hankkeen kesto.
...
