Toinen maailmansota on yksi historiamme merkittävimmistä tapahtumista, ja sen selittäminen, opettaminen ja ymmärtäminen ovat yhä edelleen tärkeitä. Saksan nähdään aloittaneen sodan, ja Hitleriä, hänen johtamiaan kansallissosialisteja ja Saksaa pidetään yleisesti vastuullisina sotaan ja Euroopan merkittävimpään kansanmurhaan holokaustiin. Toinen maailmansota ja sen perintö on pitkään ollut (ja on kenties yhä edelleen) arka aihe Saksassa, joten on mielenkiintoista tutkia, miten toisen maailmansodan tapahtumia opetetaan uusille sukupolville.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää minkälaisia representaatioita Saksasta ja sen roolista toisessa maailmansodassa luodaan suomalaisessa ja saksalaisessa oppikirjassa. Tutkimusmateriaaliksi valittiin molemmista maista yksi lukiotason historianoppikirja, jossa käsitellään toista maailmansotaa. Suomesta valittiin Forum-kirjasarjan Forum II: Kansainväliset suhteet –oppikirja ja Saksasta valittiin Ala-Saksin osavaltiossa käytettävä Zeiten und
Menschen: Nationalsozialismus und deutsches Selbstverständnis –oppikirja. Saksassa jokaisella osavaltiolla on oma opetussuunnitelmansa ja sen myötä myös omat oppikirjansa. Ala-Saksin osavaltio valittiin tähän työhön, koska se on Länsi-Saksassa ja sillä on siten todennäköisesti enemmän kulttuurillisia yhtäläisyyksiä Suomen kanssa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kriittistä diskurssinanalyysiä, koska se mahdollisti myös oppikirjoihin olennaisesti liittyvän makrotason eli kulttuurisen ympäristön, historian ja niissä vallitsevien diskurssien tutkimisen ja heijastamisen analysoitavaan materiaaliin. Tämän lisäksi tutkittiin myös kielen mikrotasoa, eli minkälaisia representaatioita Saksan roolista toisessa maailmansodassa rakennetaan suomalaisessa ja saksalaisessa lukion historianoppikirjassa. Saksan roolia näissä oppikirjoissa on tutkittu agenttiuden eli aktiivisen tekijän avulla, sekä analysoimalla aktiivi- ja passiivilauseiden käyttöä oppikirjoissa.
Suomalaisessa oppikirjassa on käsitelty toista maailmansotaa ja sen tapahtumia paljon laajemmin kuin alasaksilaisessa oppikirjassa. Suomalaisesta oppikirjasta analysoitiin 21,5 sivua ja alasaksilaisesta kirjasta analysoitiin 22,5 sivua. Alasaksilaisesta kirjasta analysoitiin toisen maailmansodan tapahtumien lisäksi myös kansallissosialismin ja Hitlerin nousua. Molemmissa oppikirjoissa on käytetty enemmän aktiivi- kuin passiivilauseita, mutta alasaksilaisessa oppikirjassa on käytetty suhteessa vähemmän Saksaan ja saksalaisiin henkilöihin ja ryhmiin viittaavia agentteja kuin suomalaisessa kirjassa. Suomalaisessa oppikirjassa käytettiin usein erilaisia Saksaan ja saksalaisiin viittaavia agentteja aktiivisina tekijöinä lauseessa ja suomalaisessa oppikirjassa tuotiin enemmän esiin Saksan syyllisyyttä sotaan kuin alasaksilaisessa oppikirjassa.
...
