Pankin pääomarakenne ja varainhankinta nykyisessä ja tulevassa pankkisääntelyssä

Abstract

Tämä tutkielma kokoaa yhteen pankkeja nykyisin velvoittavat pääomien määrään ja maksuvalmiuteen sekä rahoitukseen liittyvät sääntelyt. Tutkielman tavoitteena on saada vastaus kysymykseen: Miten pankin tulee huomioida pankkisääntely pääoman ja varainhankinnan rakenteessaan? Tutkielman alussa esitellään pankkitoimintaa yleisesti ja siihen liittyviä optimointiongelmia. Pankkien kannalta optimaalinen pääomarakenne poikkeaa sosiaalisesti optimaalisesta ja tätä varten pankkisääntelyä tarvitaan. Optimaalisimman tason määrittely on haastavaa, mutta sen on arvioitu olevan 15-20 % tasolla. Pääomarakenteella on vaikutusta pankin tuottavuuteen ja menestymisen mahdollisuuksiin. Pankkeja voidaan säännellä usealla eri osa-alueella, joista tämä tutkielma keskittyy vain pääomaan liittyvään sääntelyyn. Tiukemman pääomasääntelyn tukijat korostavat riskejä ja tehottomuuksia, jotka johtuvat korkeammasta velkaantuneisuudesta ja viittaavat kriisin koviin kustannuksiin. Tiukemman sääntelyn vastustajat uskovat, että korkeammat pääomavaatimukset kasvattavat merkittävästi rahoituksen välityksen kustannuksia ja hankaloittavat taloudellista aktiviteettia sekä lisäävät järjestelmäriskiä. Pääomavaatimuksia koskevat tutkimukset eivät ole havainneet pääomasääntelyillä olevan merkittäviä haittavaikutuksia. Maksuvalmiusvaatimuksen ja pysyvän varainhankinnan vaati-muksen on kuitenkin havaittu nostavan rahoituskustannuksia. IRBA-menetelmillä pankit voivat pienentää riskipainotettujen erien määrää ja siten vaadittujen pääomien määrää. Nykyisin täysin voimassaolevat vaatimukset ovat omia varoja edellyttävät pääomavaatimukset ja likviditeettiä turvaava maksuvalmiusvaatimus. Tulevia tai osittain käytössä olevia vaatimuksia ovat vähimmäisomavaraisuusasteen vaatimus, pysyvän varainhankinnan vaatimus ja TLAC- sekä MREL- vaatimukset. Tutkielman case-osassa perehdytään erään suomalaisen pankin pääomarakenteeseen ja pyritään määrittelemään pankin pääomastrategia ja pankkisääntely huomioiden pankille edullista pääomaerien ja varainhankinnan rakennetta. Tämän tukena on käytetty pankista saatuja sisäisiä dokumentteja ja tilinpäätöksiä. Pankin tilanne suhteessa nykyisiin ja tuleviin vaatimuksiin on vähintäänkin hyvä, eikä merkittäviä suosituksia toimia suunnitellusta poikkeavasti voida tämän tutkielman perusteella antaa. Tutkielman case-osan tueksi olisi jatkotutkimuksia tehtävä ainakin katettujen joukkolainojen ja seniorilainojen hinnoitteluun liittyen, koska nämä tulevat oletettavasti olemaan jatkossa hyvin merkittävät varainhankinnan erät pankille.