Tutkielmassa selvitän, millaisia internetlukijoita ja -tiedonhakijoita yläkoululaiset ovat. Tarkastelen työssä tarkemmin neljän kahdeksasluokkalaisen internetissä tapahtuvaa tiedonhakuprosessia ja sen eri vaiheita.
Usein nuorten ajatellaan olevan niin sanottuja diginatiiveja, jolloin heidän ajatellaan olevan automaattisesti hyviä lähes kaikessa internetiin ja teknologiaan liittyvässä toiminnassa. On kuitenkin havaittu, että nuoret näyttävät yliarvioivan omat lukemistaitonsa verkossa. Nykyisin tietoa on saatavilla verkossa ennennäkemättömän paljon. Ongelma on kuitenkin siinä, että verkossa tutkimustieto, kaupallinen tieto ja mielipiteet elävät sulassa sovussa, jolloin lukijan vastuulle jää määrittää, onko sivusto luotettava ja tarkoitukseen sopiva. Tästä syystä on tarpeen selvittää, millaiset tiedonhakustrategiat yläkoululaisilla on käytössään. Hankin tutkimusongelmaan vas-tauksia seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1) Millaisia tiedonhakustrategioita yläkoululaiset käyttävät etsi
essään tietoa internetissä? 2a) Kuinka yläkoululaiset arvioivat internetistä lukemaansa tietoa?
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys perustuu ajatukseen uusista tekstitaidoista (New Literacies), jonka keskeisenä näkökulmana on se, kuinka internet on vaikuttanut tekstitaitoihin. Teorian sisällä on erityisesti lähestytty verkkotiedonhakua ja luetun ymmärtämistä (online research and comperehension) uudenlaisena tekstitaitona.
Olen kerännyt aineistoni ääneenajattelumenetelmän avulla. Tutkimukseen osallistuneet neljä kahdeksasluokkalaista oppilasta ajattelivat tutkimustilanteessa ääneen, samalla kun etsivät tietoa verkosta aiheesta netiketti. Ääneenajattelun avulla saatiin tietoa tiedonhaun aikana oppilaassa heräävistä ajatuksista. Analysoin ääneenajattelut protokolla-analyysin avulla, jossa ääneenajattelut pilkottiin ja luokiteltiin eri kategorioihin.
Tutkimus osoitti, että netiketti-aiheen vieraus ja abstrakti luonne hankaloittivat oppilaiden tiedonhakua. Oppilaat käyttivät tiedonhakunsa tukena runsaasti erilaisia verkkosivuja hyväkseen. Kaksi oppilasta sortui kuitenkin pienoiseen plagiointiin kirjoittaessaan esseetä tai muistiinpanoja aiheesta. Oppilaat hyödynsivät Googlen erilaisia hakutoimintoja taitavasti, mutta samalla vaikuttaa siltä, että he eivät kykene juurikaan muodostamaan käyttämiään hakusanoja itse. Tietoa kohdatessaan oppilaat arvioivat useimmiten tiedon relevanssia verkkosivun sisällön perusteella. Tiedon uskottavuutta oppilaat arvioivat harvoin, mutta pääasiassa ennakoivasti ennen verkkosivulle siirtymistä. Oppilailla oli erityisesti Wikipedian luotettavuuteen liittyviä negatiivisia ajatuksia valmiina etukäteen. Oppilailla oli vaikeuksia kielentää verkkosivujen arviointiaan. Usein oppilaat vain toteavat sivuston tai sen tarjoaman sisällön olevan hyvää, mutta he eivät varsinaisesti osaa perustella arvioitaan. Näyttää siltä, että he eivät osaa oikein kiinnittää huomiota mihinkään erityisiin sivustolla ilmeneviin seikkoihin suorittaessaan arviointia.
Tutkimustulokset antavat tietoa kaikille opettajille ja tekstitaidoista kiinnostuneille siitä, mihin yläkoululaisten verkkotiedonhakuun liittyvässä opetuksessa olisi syytä kiinnittää huomiota.
...
