Miten lapsen tarkkaavuuden, keskittymisen ja toiminnanohjauksen ongelmat näkyvät viidessä eri käyttäytymisen arvioinnissa sekä vanhempien ja opettajien tulkinnoissa?

Abstract

Tässä tutkimuksessa haluttiin tarkastella Behavioral and Emotional Rating Scale (BERS), Strenghts and Difficulties Questionnaire (SDQ), Viivi (5-15), Home Situation Questionnaire (HSQ) ja School Situation Questionnaire (SSQ) ja Keskittymiskysely (KESKY) kyselylomakkeiden eroja ja yhteyksiä sekä vertailtiin opettajien ja vanhempien tulkintoja lapsen keskittymisen, tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen ongelmista. Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty osana Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen ja Niilo Mäki instituutin Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot – hanketta syksyllä 2013. Tutkimukseen osallistui 66 lasta, joiden tarkkaavaisuutta, keskittymistä ja toiminnanohjausta lapsen opettaja ja vanhemmat viidessä eri kyselylomakkeessa arvioivat. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella ensinnäkin laajemmat hyvinvointikyselyt (BERS ja SDQ) olivat yhteydessä toisiinsa, etenkin ulospäin näkyvän käytöksen arvioinnin osalta. Toiseksi tarkkaavaisuutta, keskittymistä ja toiminnanohjausta arvioivat kyselylomakkeiden osa-alueet olivat yhteydessä toisiinsa kaikkien kyselylomakkeiden osalta sekä erityisesti laajempiin hyvinvointikyselyihin. Kolmanneksi lapsen tunne-elämän ja kaverisuhteiden arviointi näyttäisi olevan haastavaa aikuisille. Neljänneksi osoittautui, että vanhempien ja opettajien arvioinnit lapsen käyttäytymisestä pääsääntöisesti erosivat toisistaan. Infomantit olivat vähän samaa mieltä lapsen käyttäytymisen osalta ja informantit olivat enemmän samaa mieltä lapsen oireilusta kuin vahvuuksista. Lisäksi opettajat arvioivat lapsen ongelmat vakavemmiksi kuin vanhemmat. Tämän tutkimuksen perusteella näyttäisikin siltä, että lapsen tarkkaavaisuutta ja keskittymistä pystytään arvioimaan luotettavasti kyselylomakkeiden osalta, mutta arviointia hankaloittavat informanttien erilaiset tulkinnat lapsen käyttäytymisestä. Siispä moninäkökulmainen arviointi on välttämätöntä, mutta tulevaisuudessa olisi syytä selvittää, mistä informanttien erilaiset tulkinnat johtuvat.