Epäkerrottu ja vastakerronta Ben Lernerin romaanissa 10:04
Tutkielman tavoitteena on analysoida henkilökertojan sisäisen maailman esittämistä yhdysvaltalaisen Ben Lernerin romaanissa 10:04 (2014) Gerald Princen epäkerrotun (engl. disnarrated) ja Brian Richardsonin vastakerronnan (engl. denarration) käsitteiden pohjalta. Narratologiassa epäkerrotun käsitteellä tarkoitetaan sellaisia kerrottuja tapahtumia, jotka eivät toteudu kertomuksen tarinamaailmassa, mutta ovat siellä kuitenkin mahdollisia. Vastakerronnalla viitataan puolestaan kerronnan tilanteisiin, joissa kiistetään tai perutaan kertomuksen elementtejä, jotka on siihen asti esitetty tarinamaailmaan kuuluvina.
Tässä tutkielmassa epäkerrottua ja vastakerrontaa käsitellään erityisesti henkilökertojan ja henkilöhahmojen sisäistä maailmaa kuvaavina kerronnan keinoina. Lisäksi 10:04-romaanin kerronnan analysoimisessa kiinnitetään huomiota siihen, kuinka epäkerrotun ja vastakerronnan elementit ilmentävät henkilöiden sisäisten maailmojen suhdetta romaanin tarinamaailmaan. Epäkerrottua esiintyy 10:04-romaanissa monessa eri muodossa, kuten hypoteettisena puheena, kontrafaktuaalisuutena ja spekulaatioina, sekä odotuksina, toiveina ja pelkoina. Vastakerrontaa näkyy Lernerin romaanissa puolestaan esimerkiksi virheellisten uskomusten kumoamisena ja metanarratiivisina kerronta-aktin negaatioina.
Yhdessä ja erikseen esiintyvinä epäkerrottu ja vastakerronta voivat havainnollistaa tai korostaa romaanin henkilöiden sisäisen maailman ja todellisuuden välillä vallitsevia ristiriitoja, jotka näyttäytyvät esimerkiksi toteutumattomina odotuksina ja kumoutuvina uskomuksina. Henkilökertojan tapauksessa poikkeavuudet sisäisen maailman ja tarinamaailman välillä voivat johtaa myös kerronnan luotettavuuden kyseenalaistamiseen. Tämän vuoksi tutkielmassa hyödynnetään myös James Phelanin laatimaa epäluotettavan kerronnan taksonomiaa, kun analysoidaan 10:04-romaanin henkilökerronnassa esiintyvää epäkerrottua ja vastakerrontaa. Näiden lähtökohtien perusteella tutkielmassa muodostetaan kokonaiskäsitystä siitä, kuinka epäkerrotulla ja vastakerronnalla kuvataan sisäistä maailmaa ja tarinamaailman subjektiivista kokemista Ben Lernerin romaanissa 10:04.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Trauman representaatio Hanna-Riikka Kuisman romaanissa Viides vuodenaika
Hallamäki, Sara (2023)Tarkastelen kandidaatintutkielmassani trauman representaatiota Hanna-Riikka Kuisman romaanissa Viides vuodenaika (2016). Olen rajannut tutkimuskysymykseni tarkastelemaan, miten traumaa representoidaan kerronnallisin keinoin ... -
Fragmenteista kokonaisuudeksi : luonnollinen narratiivi ja tekstin tilallinen muoto Monika Fagerholmin romaanissa Amerikkalainen tyttö
Virtala, Johanna (2021)Tässä tutkielmassa tarkastelen Monika Fagerholmin romaanin narratiivin rakentumista luonnollisen narratologian ja tekstin tilallisen muodon näkökulmista. Kohdeteoksen analyysin lisäksi vertailen ja rinnastan valittujen ... -
Siitä on puhuttava, mistä ei voi puhua : Samuel Beckettin The Unnamablen subjektikäsitys ja suhde romaanin lajiin
Ahva, Lasse (2020)Tämä tutkimus tarkastelee, millainen irlantilaisen kirjailijan Samuel Beckettin (1906–1989) teoksen The Unnamable (1958) subjektikäsitys on. Tähän kysymykseen saadun vastauksen perusteella vastataan toiseen tutkimuskysym ... -
Kahden maailman välissä : Marko Tapion Arktinen hysteria Väinö Linnan haastajana
Kuhna, Matti (Jyväskylän yliopisto, 2004)Matti Kuhna tutki väitöskirjatyössään keskisuomalaisen kirjailijan Marko Tapion pääteosta Arktinen hysteria (1967, 1968). Kuhna havaitsi, että teos on modernistinen vastine Väinö Linnan Pohjantähti-trilogialle (1959–1962) ... -
Ikkunat historiaan : runojen ja laulujen avaamat näkökulmat historiankerrontaan J.R.R. Tolkienin romaanissa The Lord of the Rings
Lundström, Katriina (2021)Tutkielma käsittelee historiankerronnan näkökulmia J.R.R. Tolkienin romaanissa The Lord of the Rings (1954–55) ja miten niihin vaikuttavat kertoja, käytetty kieli ja ajankohta. Analysoitavana materiaalina ovat romaanissa ...