Trauman representaatio Hanna-Riikka Kuisman romaanissa Viides vuodenaika

Abstract

Tarkastelen kandidaatintutkielmassani trauman representaatiota Hanna-Riikka Kuisman romaanissa Viides vuodenaika (2016). Olen rajannut tutkimuskysymykseni tarkastelemaan, miten traumaa representoidaan kerronnallisin keinoin ja millaisen mielikuvan romaani rakentaa traumasta. Hyödynnän tutkimuksessani traumafiktion tutkimuksen kenttää sekä narratologiaa.

Analysoin kerrontaa kerronnan keinojen, kuten toiston ja aukkojen avulla. Tarkastelen erikseen myös päähenkilö Lunan fiktiivisen mielen rakentumista teoksessa. Ensimmäisen persoonan fokalisointi simuloi traumakokemusta ja muodostuu tärkeäksi trauman rakentumisen kannalta. Pääasiallisina trauman esittämistapoina toimivat dissosiaatio, aukot, toisto sekä vääristynyt kerronta. Lunan henkilöhahmon kuvauksessa korostuvat säpälöityneisyys ja vieraantuminen omasta itsestä. Tutkimukseni osoittaa, kuinka kerronnan elementit rakentavat mielikuvaa traumatisoituneesta mielestä.

Henkilöhahmojen ja fobian analyysi paljastavat trauman yhteiskunnallisena kysymyksenä ja nostavat esiin stigman sekä normaalin ja epänormaalin teemat. Myös parantumisen mahdollisuus nousee temaattiseen keskiöön ja toimii stigmaa purkavana elementtinä.