Viittomantunnistuksen automaattisuuden mittaaminen Stroopin testillä suomalaisessa viittomakielessä

Abstract

Tämä pro gradu -tutkimus tarkastelee viittomantunnistuksen automaattisuutta suomalaisessa viit- tomakielessä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten varhainen viittomakielen omaksu- minen ja kuulostatus vaikuttavat viittomantunnistuksen automaattisuuteen. Tutkimuksessa verra- taan kolmea ryhmää, jotka eroavat toisistaan sekä kuulostatuksiltaan että viittomakielen omaksu- misen ajankohdiltaan. Tutkimusmenetelmänä käytetään Stroopin testiä, joka on laajalti käytössä oleva toiminnanohjauksen testi. Tutkimusta varten testistä laadittiin versio suomalaiselle viitto- makielelle. Testissä ärsykkeinä ovat väriviittomat, jotka on testivideolla värjätty viittoman mer- kityksen kanssa yhdenmukaisella tai ristiriitaisella värillä. Tehtävissä mitataan värin nimeämi- seen kuluvaa reaktioaikaa. Mitä enemmän automaattinen viittomantunnistus häiritsee värin ni- meämistä, sitä automaattisempaa viittomantunnistuksen katsotaan olevan. Tutkimuksessa käytetään kokeellista tutkimusmenetelmää, sillä sitä pidetään yleisesti parhaana menetelmänä syy-seuraus -suhteiden selvittämiseen. Tutkimuksen aineiston muodostaa kahdek- salta koehenkilöltä videoitu vastausmateriaali, josta on laskettu reaktioajat. Tuloksista havaittiin, että viittomantunnistus oli automaattisin kuulevien varhaisten viittojien ryhmässä. Reaktioaikojen tilastollisessa analyysissa ei kuitenkaan havaittu merkitseviä eroja ryhmien välillä. Kyseessä on esitutkimus, jonka tarkoituksena on alustavasti testata valittua tutkimusmenetelmää ja tutkimusasetelman toimivuutta. Työn päällimmäisenä tavoitteena on tarjota vahva teoreettinen ja alustava empiirinen viitekehys jatkotutkimukselle. Työn pääpaino on siten teorioiden tarkaste- lussa ja tutkimusmenetelmän toimivuuden arvioinnissa. Koska kyseessä on esitutkimus, tutki- mustulokset tarjoavat runsaasti jatkotutkimusmahdollisuuksia.

The aim of this MA thesis is to research how early sign language acquisitions and hearing status affect automatic sign recognition. To examine that significance a new version of widely used Stroop test was executed. Stroop test is one of the best known psychological tests that has been used to investigate a person’s capacities to direct attention. There are hundreds of different vari- ants of the test but this is the first time when test is applied to Finnish Sign Language. There are three trials in the test and all the responses to them are given in Finnish Sign Language. In the first trial, the signed color sign and the color of the screen are equivalent, and the participant must sign the color of the screen and a sign. In the second trial, the signed color sign and the color of the screen are conflicting, and the participant must sign the color of the screen while ignoring the sign. In the third trial there is only a color block which a participant must name. The test it considered to measure automatic sign recognition. An increased interference effect is supposed to reveal the differences between three groups. The participants in three groups differed in their hearing status and whether they have acquired Finnish Sign Language from early child- hood or as a foreign language in the adulthood. Experimental research method was used to determine cause-and-effect relationships. The reaction times were determined from the participants’ videotaped responses using gesture-based analysis for signs. Results suggest that the sign recognition is most automated in hearing early signers. Statistical analysis revealed no statistically significant difference between study groups. The present study is a feasibility study that aimed to test current research method and the technical execution of the Stroop test. The findings of the present study give a good starting point for further study and show that Stroop test is an appropriate test method for Finnish Sign Language research.