Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko ääntämisen opetuksella sijaa suomalaisissa ranskan kielen oppikirjoissa. Syksyllä 2016 käyttöön otetut lukion opetussuunnitelman perusteet korostavat viestinnällisyyttä vieraiden kielten opetuksessa. Ymmärrettävä ääntäminen on olennainen osa suullista viestintää, minkä vuoksi ääntämisen opetukseen
on suotavaa kiinnittää huomiota. Tutkimuksessa tarkasteltiin kahden 2010-luvulla ilmestyneen oppikirjasarjan, Escalier’n ja J’aimen, ääntämisen opetukseen liittyvää sisältöä sekä sen suhdetta voimassa olevaan B2- ja B3 -kielten opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelma on tärkein opetusta ohjaava tekijä Suomessa, ja sen vuoksi oppikirjojen
tulee noudattaa sitä.
Aluksi tutkittiin, mitä ranskan ääntämisen piirteitä oppikirjat käsittelevät. Oppikirjoissa esiintyvät ominaisuudet voidaan jaotella kolmeen luokkaan, jotka ovat ääntämisen ja kirjoitusasun väliset erot, yksittäiset äänteet sekä puheen sujuvuus. Luokat voivat olla myös päällekkäisiä, sillä jot
kin oppikirjoissa käsiteltävät aiheet kuuluvat kahteen eri luokkaan. Tämän lisäksi kirjasarjojen tehtävät jaoteltiin Celce-Murcian luokittelulla erilaisiin tehtävätyyppeihin. Ääntämistehtäviksi laskettiin sekä ääntämisen harjoitteluun ensisijaisesti keskittyvät tehtävät että muut suullista ilmaisua sisältävät tehtävät, sillä kaikissa suullisissa tehtävissä on myös ääntämistä. Celce-Murcian järjestelmään oli tarpeen lisätä luokkia, joitakin tehtävätyyppejä oli mahdoton sisällyttää Celce-Murcian luokitteluun. Tutkimme myös oppikirjoissa ääntämisen opettamisen apuna käytettäviä transkriptioita. Lopuksi tutkittuja aiheita verrattiin opetussuunnitelman ääntämisen opetukselle asettamiin tavoitteisiin.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että oppikirjat esittelevät usein ääntämisen piirteitä omissa tehtäväosioissaan, joihin voi tehtävien lisäksi kuulua sääntöjen selityksiä. Tavallisimpia tehtävätyyppejä ovat vapaa tuottaminen ja ääneen lukeminen, kun kaikki ääntämistehtävät lasketaan yhteen. Ääntämisen parantamista ensisijaisena tarkoituksenaan
pitävien tehtävien määrä vähenee huomattavasti Escalier-sarjan edetessä, jolloin ääntämisen oppiminen suullisen viestinnän tehtävissä korostuu. J’aime on sarjana vielä keskeneräinen, joten ääntämisen opetuksen sarjansisäisestä kehityksestä ei saatu yhtä kokonaisvaltaista kuvaa kuin Escalier’ssa. Vapaa tuottaminen heijastelee viestinnän
painottamista opetussuunnitelmassa, joka ei kuitenkaan huomioi ääntämistä itsenäisenä kieltenoppimisen osa-alueena kuin yhden virkkeen verran. Tähän nähden molemmat oppikirjasarjat käsittelevät ääntämistä huomattavasti runsaammin kuin opetussuunnitelmassa on mainittu. Molemmista kirjasarjoista löytyy kuitenkin virheellisiä tietoja ranskan ääntämiseen liittyen.
...
