Johdanto. Maalivahti on merkittävä pelipaikka salibandyssa, jossa maalivahdin tarkoituksena on estää vastustajan maalinteko 1.60 m x 1.15 m kokoisiin maaleihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli profiloida salibandymaalivahdin antropometriaa ja fyysistä suorituskykyä ja niiden mahdollista yhteyttä maalivahdin torjuntatehokkuuteen sekä valottaa muuttujien eroja nais- ja miesmaalivahtien välillä.
Menetelmät. Mittaukset toteutettiin marras-joulukuussa kaudella 2016 - 2017 aineiston koostuessa Suomen Salibandyliiton eri sarjoissa (naisten salibandyliiga, miesten II-divisioona, A-poikien SM-sarja) pelanneista maalivahdeista (n = 9). Koeasetelma sisälsi monipuolisesti antropometriaa ja fyysistä suorituskykyä mittaavia testejä. Tutkittavien ikä oli 20.6 ± 3.0 vuotta, pituus 1.79 ± 0.10 m, syliväli 1.81 ± 0.11 m ja paino 79.2 ± 8.2 kg. Miesten rasvaprosentiksi mitattiin 18.6 ± 3.5 %, naisten arvon ollessa 26.9 ± 8.6 %. Pelaajat omasivat 8.6 ± 3.0 vuoden maalivahtitaustan ja he torjuivat pela
amissaan runkosarjaotteluissa 77.9 ± 5.3 % tehokkuudella päästäen 5.3 ± 0.9 maalia ottelua kohden.
Tulokset. Miehet suoriutuivat keskimäärin naisia paremmin kaikissa muissa fyysistä suorituskykyä mitanneissa testeissä, paitsi KasvU- eteentaivutustestissä sekä hartianseudun liikkuvuutta mitanneessa IIHCE-testissä. Sukupuolten väliset erot olivat tilastollisesti merkitseviä tai erittäin merkitseviä muun muassa T-Drill -ketteryystestissä (p<0.05), EKH-hyppytestissä (p<0.005), maksimaalisessa isometrisessa vartalon ojennusvoimatestissä (p<0.05) ja maksimaalisen hapenoton (VO2max) testissä (p<0.005). Suuresta yksilötasolla ilmenneestä vaihtelusta johtuen erot eivät kuitenkaan joka testin yhteydessä saavuttaneet tilastollista merkitsevyyttä. Maalivahdin sukupuoli tai ikä ei ollut yhteydessä monivalintaiseen reaktioaikaan. Maalivahdin torjuntaprosentin ja maalivahdin tason, kokemuksen tai runkosarjassa pelattujen otteluiden lukumäärän välillä ei myöskään havaittu yhteyttä. Naisilla pienempi kehonpaino (r = 0.985, p<0.05) ja miehillä korkeampi rasvaton kehon massa (FFM) (r = 0.914, p<0.05) olivat sen sijaan tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä korkeampaan runkosarjan torjuntaprosenttiin. Miehillä sylipituus -suhe (ASHR) (r = -0.909, p<0.05) ja naisilla kehonpainoon suhteutettu VO2max (r = -0.950, p<0.05) olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä runkosarjassa päästettyjen maalien lukumäärään.
Pohdinta ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen yhteydessä saavutetut tutkimustulokset tukivat lähes täysin vallitsevaa käsitystä, jonka mukaan yksilöiden antropometriassa ja fyysisessä suorituskyvyssä esiintyy sukupuolittain ilmeneviä eroja. Monivalintaisen reaktioaikatestin tulokset olivat tässä otoksessa kuitenkin ristiriidassa aiempaan tutkimustietoon (muun muassa Pohjanvirta 2016) nähden, sillä maalivahdin sukupuoli (tai ikä) ei ollut yhteydessä maalivahdin saavuttamaan tulokseen kyseisessä testissä. Miehillä runkosarjan torjuntaprosentin ja reaktioaikatestin summa-faktorin positiivinen korrelaatio (r = 0.938, p<0.05) – mitä lyhyempi reaktioaika, sitä pienempi torjuntaprosentti – korostaa myös muiden tekijöiden, kuten pelikäsityksen ja ennakoinnin, vaikutusta onnistuneen torjuntatyöskentelyn taustalla. Jotta salibandymaalivahtien suorituskyvystä saisi jatkossa luotettavamman kuvan, tulisi käytettyjen testien lajinomaisuutta pohtia tarkemmin. Myös maalivahtien harjoitustila ja harjoitustausta harjoitusmäärineen tulisi selvittää laajemmin.
...
