Asiakkaan itsemääräämisoikeus asumispalvelun arjessa : toimintatutkimus asiakkaan itsemääräämisoikeudesta henkilökunnan näkökulmasta

Abstract

Tutkimus toteutettiin tehostettua ja ohjattua palveluasumista tuottavassa sosiaalipalvelujen yksikössä. Tavoitteena toimintatutkimuksellisessa lähestymistavassa oli löytää ne keinot, joilla voidaan tukea asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja jatkossa vahvistaa näitä toimintatapoja. Tutkimuskysymyksiksi muodostui: Miten työyhteisö vaikuttaa toiminnallaan asiakkaan itsemääräämisoikeuteen? Ja miten toiminta saadaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta tukevammaksi? Toimintatutkimuksella haluttiin kehittää käytännön toimintaa asiakkaiden itsemääräämisoikeutta tukevammaksi. Toimintatutkimuksellinen lähestymistapa auttoi jäsentämään henkilökunnan käsityksiä asiakkaiden itsemääräämisoikeudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia. Tutkielman teoreettisessa osassa on kuvattu asiakkaiden itsemääräämisoikeutta muun muassa emporwermentin, laitoskulttuurin, vuorovaikutuksen ja toimintakyvyn näkökulmista. Nämä muodostavat tutkielmalle teoreettisen viitekehyksen. Empiirisenä tutkimustehtävänä oli soveltaa teoriaa asumispalveluyksikön henkilökunnan tapaa jäsentää asiakkaiden itsemääräämisoikeutta sekä kuvata toimintatutkimuksen kehityksellistä prosessia. Asiakkaiden arjessa tapahtuvat valinnat nähtiin keskeiseksi itsemääräämisoikeudessa henkilökunnan määrittelemänä. Erityisesti vaihtoehtojen tarjoaminen ja asiakkaan kohtaaminen koettiin merkitykselliseksi arjessa. Omaohjaajakeskustelujen arvioitiin tukevan asiakkaiden itsemääräämisoikeutta. Tärkeimmiksi asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen vaikuttavista tekijöiksi nähtiin henkilökunnan asenteet, vuorovaikutustaidot, henkilökohtaiset ominaisuudet ja ammattitaito. Keskeiseksi itsemääräämisoikeuden tukemisessa nähtiin yhteisten toimintatapojen noudattamisen, asiakkaan kohtaamisen sekä henkilökunnan keskinäinen vuorovaikutus ja salliva ilmapiiri.Tutkimuskohteena oleva työyhteisö tunnisti oman toimintansa vaikutukset asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen. Toimintatutkimuksellinen lähestymistapa oli soveltuva tutkimuksen toteuttamiseen, koska tehdyt interventiot saatettiin osaksi arjen toimintaa. Lisäksi toimintatutkimuksellinen lähestymistapa tuki keskustelevan ilmapiiriin ylläpitämistä, mikä koettiin tärkeäksi. Jatkossa tulee kiinnittää huomiota arvokeskustelun ylläpitämiseen ja henkilöstön koulutukseen, työyhteisön ilmapiiriin asiakasnäkökulmaa unohtamatta.