Nopean sarjallisen nimeämisen, työmuistin, fonologisen tietoisuuden ja lukujonotaitojen yhteys lukusujuvuuteen ensimmäisellä ja toisella luokalla

Abstract

Tutkimuksemme tarkoituksena oli tarkastella lukusujuvuutta ensimmäisellä ja toisella luokalla ja selvittää, miten sen oletetut kognitiiviset taustataidot (nopea sarjallinen nimeäminen, fonologinen tietoisuus, kielellinen työmuisti ja lukujonotaidot) ovat yhteydessä lukusujuvuuteen. Tutkimusaihe on tärkeä, koska suomen säännönmukaisessa kirjoitusjärjestelmässä nimenomaan lukusujuvuus on lukijoita erotteleva tekijä. Englannin kieleen painottuneissa tutkimuksissa on pitkään kiinnitetty huomiota lukutarkkuuteen lukusujuvuuden sijaan. Tutkimuksemme aineisto on osa FLARE-tutkimushankkeen aineistoa, joka kerättiin viidestä keskisuomalaisesta koulusta 1–2-luokkalaisilta oppilailta vuonna 2016. Pitkittäistutkimukseen osallistui 200 oppilasta. Yksilö- ja ryhmätehtävinä toteutetut mittaukset tehtiin ensimmäisen luokan keväällä ja toisen luokan syksyllä. Aineistoa analysoitiin hierarkkisella lineaarisella regressioanalyysilla, korrelaatioanalyysilla ja ristiintaulukoinnilla. Kaikki kognitiiviset taustataidot selittivät äänettömän lukemisen sujuvuutta ensimmäisellä luokalla ja nopea sarjallinen nimeäminen, fonologinen tietoisuus sekä kielellinen työmuisti myös ääneen lukemisen sujuvuutta. Sen sijaan kognitiiviset taustataidot selittivät hyvin heikosti toisen luokan lukusujuvuutta, kun ensimmäisen luokan lukusujuvuus oli vakioitu. Lukusujuvuus näyttäytyi tutkimuksessa hyvin pysyvänä taitona tutkitussa kehityksen vaiheessa. Tuloksista voidaan päätellä, että kognitiiviset taustataidot vaikuttavat toisen luokan lukusujuvuuteen epäsuorasti ensimmäisen luokan lukusujuvuuden kautta. Yksilöllisten sujuvuuserojen pysyvyys herättää kysymyksen tehokkaista lukusujuvuuden kehitystä tukevien opetuksen ja tuen keinoista.

The purpose of this study was to examine reading fluency in the first and second class and to find out how cognitive skills are connected to reading fluency. In this study we analyzed four assumed reading fluency cognitive skills: rapid automatized naming, phonological knowledge, phonological working memory and counting skills. The theme of this research is important because reading fluency separates readers from each other in transparent orthographies like Finnish. The researches that focus on the English language emphasize more on reading accuracy than fluency. The data in this study is part of the FLARE-research project’s data and it is collected from five schools in Middle Finland in 2016. In this longitudinal study there were 200 pupils participating and they were in the first and second grade. The tasks were made in individual and group situations and they were carried out first time in the spring of the first class and as a follow-up in the autumn of the second class. The data was analyzed by using hierarchical linear regression analysis, correlation analysis and cross-tabulation. The results suggest that all cognitive skills were connected to reading fluency in silent reading in the first class. Rapid automatized naming, phonological knowledge and phonological working memory also predicted reading fluency in reading out loud. Instead, cognitive skills explained reading fluency in the second class marginally when reading fluency in the first class was controlled. According to this study reading fluency seems to be an extremely stable skill in the stage of the development the study was carried out. The findings indicate that cognitive skills indirectly affect reading fluency in the second class via reading fluency in the first class. Individual differences in reading fluency’s stability creates a question about effective teaching and supporting ways to support the development of reading fluency.