Ensimmäisellä luokalla mitatun nopean sarjallisen nimeämisen yhteys matematiikan sanallisiin tehtäviin toisella ja kolmannella luokalla

Abstract

Matematiikan sanallinen tehtävä on tehtävätyyppi, jonka ratkaisu vaatii numeeristen taitojen lisäksi kielellisiä ja kognitiivisia valmiuksia. Nopea sarjallinen nimeäminen (RAN, Rapid Automatized Naming) tarkoittaa kykyä nimetä erilaisia ärsykkeitä mahdollisimman nopeasti. Työmuistilla viitataan systeemiin, jonka avulla voidaan pitää asioita mielessä samalla, kun tehdään jotain kompleksia tehtävää. Nopea nimeäminen ja työmuisti ovat molemmat tekijöitä, jotka ennustavat aritmetiikan ja lukemisen taitojen kehittymistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 1.–3. -luokkalaisten oppilaiden nopean nimeämisen taitoja ja työmuistia sekä näiden yhteyttä sanallisissa tehtävissä suoriutumiseen. Tutkimuksessa selvitettiin, ennustavatko 1. luokan nopean nimeämisen taidot sanallisissa tehtävissä suoriutumista 2. ja 3. luokalla, kun työmuisti on kontrolloitu sekä, onko yhteydessä eroa tyttöjen ja poikien välillä. Tutkimuksen aineisto oli osa Jyväskylän yliopiston Lasten luku- ja laskutaidon sujuvuus -hanketta (FLARE), johon osallistui yhteensä 200 oppilasta, joista tyttöjä oli 98 ja poikia 93. Aineisto analysoitiin käyttäen hierarkkista regressioanalyysiä. Tulosten perusteella nopealla nimeämisellä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys sanallisiin tehtäviin molemmilla luokilla, mutta sen selitysaste jäi matalaksi. Sen sijaan työmuistilla oli suurin osuus mallissa sanallisten tehtävien selittäjänä. RAN selitti tilastollisesti merkitsevästi vain poikien suoriutumista toisella luokalla, jolloin RANin yhteys oli pojilla pysyvämpi kuin tytöillä. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että nopean nimeämisen merkitys sanallisissa tehtävissä heikkenee kehityksen myötä. Työmuistilla vaikuttaisi olevan pysyvämpi yhteys sanallisiin tehtäviin kuin nopealla nimeämisellä.