Tapaustutkimus Lukumummi-toimintaan osallistuneen S2-oppijan sanaston hallinnasta

Abstract

Tutkimuksen aiheena on tutkia Niilo Mäki Instituutin (NMI) toteuttamaan Lukumummi- ja -vaari -toimintaan osallistuneen S2-oppijan sanaston hallintaa. Toiminta kuuluu Kielellisten taitojen ja lukemisen tukeminen -hankkeeseen, jota rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) vuosina 2015‒2017. Aihe on mielenkiintoinen, sillä tutkimuksessa selvitetään lukemisen ja vuorovaikutuksen vaikutusta sanojen oppimiseen. Tutkimuskysymyksinä tarkastellaan, miten sanaston hallinta kehittyy alku- ja loppumittausten vastausten perusteella ja miten lukutilanteiden dialogisuus tukee sanaston kehittymistä.

Aikaisempaa tutkimusta aiheesta löytyy Mari Hongon (2013) ja Minna Sunin (2008) väitöskirjoista, joissa on samaa teoriapohjaa kuin omassa tutkimuksessanikin. Lukumummi ja -vaari -toiminnan edellistä vaihetta on tutkinut Karoliina Kilponen (2016) maisterintutkielmassaan. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa ovat käyttöpohjainen kielenomaksumisen teoria ja dialogisen kielikäsityksen teoria. Keskeisiä käsitteitä puolestaan ovat käyttöpohjainen kielenomaksuminen, sanaston omaksuminen, dialogisuus ja merkitysneuvottelut.

Aineistona on NMI:lta saadut lukutuokionauhoitteet ja lapsen vastaukset alku- ja loppumittauksen sananselitystehtävään. Olen litteroinut nauhoitteet, jotta niitä pystyy hyödyntämään ja niistä saa esimerkkejä tutkielmaan. Tutkimus analysoidaan laadullisin menetelmin, ja perusanalyysimenetelmänä sisällönanalyysi.

Tutkimuksen tulosten valossa sanaston hallinta kehittyy intervention aikana. Sanaston kehittyminen näkyy muun muassa lapsen vastausten sanastollisena täsmentymisenä alkumittauksista loppumittauksiin. Muistettava on kuitenkin, etteivät kaikki muutokset välttämättä johdu lukutoiminnasta. Lukutilanteiden dialogisuus vaikuttaisi tukevan sanaston hallintaa. Kun sanoihin voidaan yhdessä palata uudelleen, lapsi oppii samalla sanoja, jolloin dialogisuus siis tukee oppimista.

Tutkimustuloksien mukaan lukutuokioista on hyötyä. Lukeminen kannattaa, ja yhteistoiminnallisesti toteutettu lukutuokio tukee sanaston hallintaa, kun luetusta voidaan keskustella. Tällaista lukemismallia kannattaa siis käyttää kielenoppimisen tukena esimerkiksi kouluissa ja kodeissa.