Maisterintutkielmassani tutkin, miten S2-oppijoiden sanavarasto kehittyy kaunokirjallisuutta lukemalla. Sanasto jää usein kielenopetuksessa sivurooliin, vaikka suppeaa sanavarastoa pidetään sekä kielen oppimisen että käyttämisensuurimpana esteenä. Tutkimus on osa Niilo Mäki Instituutin laajempaa Kielellisten taitojen ja lukemisen tukeminen -hankkeen (RAY) pilottivaihetta, jossa vapaaehtoiset seniorit lukevat kahdestaan kahdeksan S2-oppijan kanssa
lastenkirjaa Palokunnan arvoitus(2015) kerran viikossa 20 minuutin ajan. Lukuinterventio kestää 8–10 viikkoa, ja jokaisella lukutuokiolla käytetään erilaisia sananselitystekniikoita. Mukana on myös kahdeksan S2-oppijan kontrolliryhmä,
jolle opettaja lukee valittua lastenkirjaa, mutta toiminnasta puuttuu kahdenkeskinen vuorovaikutus. Kontrolliryhmän avulla saadaan tietoa siitä, miten osallistava toimintamalli edistää sanaston oppimista.
Tutkielmassani kuvaan ja analysoin valittua lastenkirjaa kaunokirjallisten piirteiden sekä palosanaston
näkökulmasta.
Lisäksi arvioin tässä tutkimuksessa suunniteltuja sanaston kehittymistä mittaavia sanastotehtäviä. Selvitän myös, miten koeryhmän ja kontrolliryhmän S2-oppijoiden reseptiivisen ja produktiivisen sanaston kehitys eroavat. Keskeisiä käsitteitä ovat sana sekä reseptiivinen ja produktiivinen sanasto.Sanalla tarkoitan pienintä tekstissä välilyönnillä eroteltavaa yksikköä, joka käsittää kaikki saman sanan taivutusmuodot mutta ei sanan johdoksia. Reseptiivinen sanasto viittaa kielenkäyttäjän ymmärtämään sanastoon ja produktiivinen sanasto niihin sanoihin, joita yksilö itse käyttää.
Palokunnan arvoitus(2015) on tyypillinen salapoliisiromaani, jossa on useita epäiltyjä, informaatioaukkoja sekä cliffhangereita pitämässä yllä lukijan mielenkiintoa. Lastenkirjan palosanasto käsittää 62 sanaa, joista suurin osa on substantiiveja, neljäsosa verbejä ja vain muutama adjektiivi. Rikas kaunokirjallisuuden sanasto tarkoittaa tässä tapauksessa myös sanojen matalaa frekvenssiä. Haastava palosanasto teki reseptiivisistäkin sanastotehtävistä ongelmallisia. Erityisen toimivia olivat substantiiveihin keskittyvät sanan ja sananselityksen yhdistämistehtävä sekä sanan määrittelytehtävä. Produktiivisten sanastotehtävien pisteytys on kompleksista vaatien erityistä huomiota.
Tutkimuksen mukaan S2-oppijoiden reseptiivinen sanasto kehittyy selvemmin, mutta myös produktiivisessa sana stossa näkyy laadullista kehitystä. Myös kontrolliryhmän S2-oppijoiden sanasto kehittyy, mitä edesauttaa heidän jo alun alkaen parempi kielitaitonsa. Erityisesti verbien tunnistustehtävä indikoi, että sanaston oppiminen lukemisen kautta on tehokkaampaa, kun syöte tulee yhtäaikaisesti useamman aistin kautta. Lukuintervention aikana näkyy
viitteitä myös S2-oppijoiden lukutaidon sekä vuorovaikutustaitojen kehittymisestä sekä motivaation kasvusta.Jatkotutkimuksenaolisi mielenkiintoista selvittää tarkemmin kaunokirjallisuuden vaikutusta kotoutumiseen ja kulttuuriin kiinnittymiseen kielitaidon kehittymisen ohella.
...
