| dc.contributor.advisor | Honko, Mari | |
| dc.contributor.author | Hänni, Jenna | |
| dc.date.accessioned | 2017-05-06T07:31:07Z | |
| dc.date.available | 2017-05-06T07:31:07Z | |
| dc.date.issued | 2017 | |
| dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53797 | |
| dc.description.abstract | Tutkimuksen aiheena on tutkia Niilo Mäki Instituutin (NMI) toteuttamaan Lukumummi- ja -vaari -toimintaan osallistuneen S2-oppijan sanaston hallintaa. Toiminta kuuluu Kielellisten taitojen ja lukemisen tukeminen -hankkeeseen, jota rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) vuosina 2015‒2017. Aihe on mielenkiintoinen, sillä tutkimuksessa selvitetään lukemisen ja vuorovaikutuksen vaikutusta sanojen oppimiseen. Tutkimuskysymyksinä tarkastellaan, miten sanaston hallinta kehittyy alku- ja loppumittausten vastausten perusteella ja miten lukutilanteiden dialogisuus tukee sanaston kehittymistä.
Aikaisempaa tutkimusta aiheesta löytyy Mari Hongon (2013) ja Minna Sunin (2008) väitöskirjoista, joissa on samaa teoriapohjaa kuin omassa tutkimuksessanikin. Lukumummi ja -vaari -toiminnan edellistä vaihetta on tutkinut Karoliina Kilponen (2016) maisterintutkielmassaan. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa ovat käyttöpohjainen kielenomaksumisen teoria ja dialogisen kielikäsityksen teoria. Keskeisiä käsitteitä puolestaan ovat käyttöpohjainen kielenomaksuminen, sanaston omaksuminen, dialogisuus ja merkitysneuvottelut.
Aineistona on NMI:lta saadut lukutuokionauhoitteet ja lapsen vastaukset alku- ja loppumittauksen sananselitystehtävään. Olen litteroinut nauhoitteet, jotta niitä pystyy hyödyntämään ja niistä saa esimerkkejä tutkielmaan. Tutkimus analysoidaan laadullisin menetelmin, ja perusanalyysimenetelmänä sisällönanalyysi.
Tutkimuksen tulosten valossa sanaston hallinta kehittyy intervention aikana. Sanaston kehittyminen näkyy muun muassa lapsen vastausten sanastollisena täsmentymisenä alkumittauksista loppumittauksiin. Muistettava on kuitenkin, etteivät kaikki muutokset välttämättä johdu lukutoiminnasta. Lukutilanteiden dialogisuus vaikuttaisi tukevan sanaston hallintaa. Kun sanoihin voidaan yhdessä palata uudelleen, lapsi oppii samalla sanoja, jolloin dialogisuus siis tukee oppimista.
Tutkimustuloksien mukaan lukutuokioista on hyötyä. Lukeminen kannattaa, ja yhteistoiminnallisesti toteutettu lukutuokio tukee sanaston hallintaa, kun luetusta voidaan keskustella. Tällaista lukemismallia kannattaa siis käyttää kielenoppimisen tukena esimerkiksi kouluissa ja kodeissa. | fi |
| dc.format.extent | 25 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
| dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
| dc.subject.other | suomi toisena kielenä | |
| dc.subject.other | sanasto | |
| dc.subject.other | kielenoppiminen | |
| dc.subject.other | lukeminen | |
| dc.subject.other | dialogisuus | |
| dc.subject.other | omaksuminen | |
| dc.title | Tapaustutkimus Lukumummi-toimintaan osallistuneen S2-oppijan sanaston hallinnasta | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201705062217 | |
| dc.type.dcmitype | Text | en |
| dc.type.ontasot | Kandidaatintutkielma | fi |
| dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
| dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
| dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
| dc.contributor.laitos | Kieli- ja viestintätieteiden laitos | fi |
| dc.contributor.laitos | Department of Language and Communication Studies | en |
| dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
| dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
| dc.contributor.oppiaine | Finnish | en |
| dc.contributor.oppiaine | Suomen kieli | fi |
| dc.date.updated | 2017-05-06T07:31:08Z | |
| dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
