Sosiaalinen työhyvinvointi liikunnanopettajan ammatissa

Abstract

Mäkelä, M. 2017. Sosiaalinen työhyvinvointi liikunnanopettajan ammatissa. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntakasvatuksen pro gradu -tutkielma, 59 s., 1 liite. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikunnanopettajien sosiaalisen työhyvinvoinnin kokemusta ja tilaa. Tarkoituksena oli löytää tekijöitä, jotka vaikuttavat liikunnanopettajien sosiaaliseen työhyvinvointiin, joko edistävästi tai heikentävästi. Näitä tekijöitä etsittiin koko liikunnanopettajien kokemusmaailmasta, työstä ja sen ulkopuolelta. Tutkimuksessa oli mukana neljä työssä peruskoulussa ja/tai lukiossa olevaa liikunnanopettajaa. Kolme opettajista oli työskennellyt liikunnanopettajana alle seitsemän vuotta, ja yksi yli kaksikymmentä vuotta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin, johon nostettiin kirjallisuuskatsauksen pohjalta viisi sosiaalisen työhyvinvoinnin teemaa: työyhteisö/yhteisöllisyys, arvostuksen tunne/arvostus, liikunnanopettajan työ, vuorovaikutus/kohtaaminen ja opettajuuden nykyhaasteet. Aineisto käsiteltiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, josta muodostui tutkimuksen tulokset. Sisällönanalyysi muodosti neljä pääluokkaa, jotka olivat henkilökohtaiset näkemykset omasta opettajuudesta, liikunnanopettajuus koko kontekstissaan, koulun kulttuuri ja vuorovaikutusilmapiiri sekä koulun ulkopuolelta tulevat odotukset ja ajatukset. Nämä pääluokat kuvastavat kokonaisuuksia, jotka liikunnanopettajan työssä vaikuttavat sosiaaliseen työhyvinvointiin, joko edistävästi tai heikentävästi. Pääluokkiin sisältyy joukko yläluokkia, jotka tarkentavat kokonaisuutta. Pääluokat esitellään järjestyksessä, joka kuvastaa liikunnanopettajan sosiaalisen työhyvinvoinnin kokemusta kehämäisenä, itsestä oman työympäristön kautta aina koulun ulkopuolelle asti ulottuvana rakenteena. Tulosten tulkinnan mukaan liikunnanopettajat voivat sosiaalisesti hyvin työssään. Tämä näyttää edellyttävän monen tärkeän sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueen täyttymistä työssä. Tällöin työssä toisinaan näyttäytyvät, sosiaalista hyvinvointia heikentävät tekijät tuntuvat yksittäisiltä, eivätkä ne vaikuta merkittävästi vallitsevaan sosiaalisen työhyvinvoinnin kokemukseen. Tulokset osoittavat merkittävää tietoa siitä, millaisessa työyhteisössä, ja millaisten tekijöiden saattelemana liikunnanopettajat voivat sosiaalisesti hyvin työssään. Kouluun kohdistuvat odotukset ja muutospaineet näyttivät olevan tässä tutkimuksessa tekijöitä, jotka saattavat uhata työhyvinvoinnin kokemusta yleensä. Jatkossa olisi tärkeä selvittää, miten koulua ja opettajia tulee viedä muutoksen läpi työhyvinvoinnin näkökulmasta, ja mikä on erityisen tärkeää opettajien työhyvinvoinnin ylläpidossa ja edistämisessä muutosten keskellä.

Mäkelä, M. 2017. The Social Well-Being of PE teacher at work. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 59 pp.. 1 appendix.

The aim of the study was to find out the experience and conditions of PE teachers’ social well-being at work. The goal was to discover factors that promote or deteriorate the social well-being of PE teachers at work. These factors were searched in the everyday experiences of PE teachers. That is, the experiences at work and outside of it.

Four PE teachers, working in a comprehensive school and/or upper secondary school, participated the study. Three of the teachers had worked less than seven years and one teacher more than twenty years as a PE teacher. The data was collected by theme interviews that included five themes, which were based on the literary review, concerning the social well-being at work. These themes were: work community/sense of community, the feeling of appreciation/appreciation, the work of a PE teacher, interaction/encounter and the current challenges of a teacher. The data was analyzed by using content analysis to form the results of the study.

Content analysis formulated four main categories which were personal perceptions of being a teacher, being a PE teacher, the culture and interaction atmosphere at school, and the external expectation and thoughts of others, from outside of school. These main categories reflect the entities promoting or deteriorating the social well-being of PE teachers at work. The main categories include a cluster of higher categories that further define the entities. Main categories are introduced in order which reflects the social well-being of PE teachers at work as a circle-like experience; a structure that extends from one’s working environment to the outside of school.

Based on the analysis of the findings, PE teachers feel socially well in their work environment. This well-being at work seems to require the fulfillment of multiple, and socially important, categories, in which case, the occasional factors that deteriorate the social well-being seem sporadic. Moreover, these occasionally deteriorating factors do not influence the overall experience of the social well-being at work. The results of the study present notable information about the work environment and different factors that promote the social well-being of PE teachers at work. The external expectations about the education and pressure for change seem to menace the experience of well-being at work in general. Further research is required to find ways to support teachers and schools in transition in the perspective of social well-being at work, which is extremely important in maintaining and promoting the well-being of teachers in the constantly changing environment.