Puheen ja kielen häiriöiden kuvaus, tavoitteet ja koulun tukitoimet esikoulun ja alakoulun kolmiportaisen tuen asiakirjoissa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tehostetun ja erityisen tuen asiakirjojen välisiä eroja. Tarkoituksena oli tutkia, mitä eroja näiden kahden tuen portaan asiakirjojen välillä on puheen ja kielen häiriöihin liittyen oppilaan kuvaus-, tavoite- ja tukitoimiosioissa.

Tutkimusaineistona olivat kolmiportaisen tuen asiakirjat, jotka olivat kerätty kuudesta eri kunnasta ja kaupungista. Kolmiportaisen tuen asiakirjoista tähän tutkimukseen valikoituivat tehostetun tuen oppimissuunnitelmat ja erityisen tuen HOJKSit, joista lopulliseen analyysiin päätyi 17 oppimissuunnitelmaa ja 33 HOJKSia. Aineisto analysoitiin sisällönanalyyttisin menetelmin, minkä lisäksi aineistoa kvantifioitiin.

Erityisen ja tehostetun tuen asiakirjojen väliltä ei löytynyt selkeää ja johdonmukaista eroa. Oppimissuunnitelmissa oli hieman enemmän oppilaan puheen ja kielen häiriöihin liittyvää kuvausta, kun taas tavoitteita ja tukitoimia oli kirjattu HOJKSeihin enemmän. Tukitoimet olivat asiakirjoissa tarkoitettu joko tukemaan koko koulunkäyntiä tai puhetta ja kieltä. Tyypillisimpiä puheen ja kielen häiriöitä asiakirjoissa olivat sanaston ja kielen käytön vaikeudet.

Selkeän ja johdonmukaisen eron puuttuminen eri tuen portaiden asiakirjojen väliltä kuvastanee sitä, että kolmiportainen tuki on vasta muotoutumassa osaksi suomalaista koulujärjestelmää. Toisaalta tavoitteiden ja tukitoimien suurempi määrä HOJKSeissa ilmentänee sitä, että tuen intensiivisyys ja erityispedagogisuus kasvavat siirryttäessä tuen portaalta seuraavalle.