Lapsen käyttäytymisen haasteille rakennetut merkitykset esi- ja perusopetuksen kolmiportaisen tuen asiakirjoissa

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten oppijan käyttäytymisen haasteista kirjoitetaan ja miten haastavasti käyttäytyvä lapsi asemoidaan esi- ja perusopetuksen kolmiportaisen tuen asiakirjoissa. Mielenkiinnon kohteina olivat lapsen käyttäytymisen haasteille rakennetut merkitykset ja käyttäytymisen haasteiden pysyvyys asiakirjoissa. Lisäksi tutkielmassa tarkasteltiin, miten asiakirjoissa vastuutettiin eri tahoja lapsen käyttäytymisen muutoksesta. Aineisto koostui 33:sta esi- ja perusopetuksen kolmiportaisen tuen asiakirjasta (lasten henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat ja HOJKS:t). Tutkielman ana-lyyttisena viitekehyksenä oli diskurssianalyysi. Tulokset osoittivat, että asiakirjoissa lapsen käyttäytymisen haasteita merkityksellistettiin poisopittavaksi ilmiöksi, lasta hallitsevaksi ilmiöksi ja aikuisen tuesta riippuvaksi ilmiöksi. Lapsen käyttäytymisen haasteista tuotettiin kuvaa lapsen suhteellisen pysyvänä ominaisuutena sekä lapsen ulkoisten ja sisäisten tekijöiden mukaan vaihtelevana ilmiönä. Käyttäytymisen muutoksesta vastuutettiin asiakirjoihin kirjatuissa tavoitteissa ja tukitoimissa lasta, opettajaa ja pedagogiikkaa sekä fyysistä ympäristöä. Haastavasti käyttäytyvälle lapselle tuotettiin asiakirjoissa erilaisia subjektipositioita, joista toisissa hän asemoitui enemmän toimijaksi ja toisissa enemmän toiminnan kohteeksi. Tutkielma herättää pohtimaan ammattilaisten käyttämiä erilaisia kirjaustapoja, joilla haastavasti käyttäytyvää lasta ja hänen käytöstään kuvataan virallisiin asiakirjoihin. Erityisesti voi pohtia sitä, millaiset kirjaustavat tuottavat lapsen käyttäytymisen haasteista pysyvää kuvaa ja millaiset kirjaustavat puolestaan rajaavat haasteita ainoastaan tiettyihin tilanteisiin.