Positivity as a resource for learning : enjoyment in the English classroom in Finland

Abstract

Tunteet ovat osa arkielämää, ja koulussa oppilaat kokevat sekä positiivisia että negatiivisia tunteita jatkuvasti. Positiivinen psykologia tutkimusalana tutkii myönteisiä tunteita, joilla on mm. todettu olevan yhteys hyvinvointiin ja henkilökohtaiseen kasvuun, mutta niitä ei ole juuri tutkittu oppimisen kontekstissa omana tutkimuskohteenaan. Tämä tutkimus tarkastelee iloon tai mielihyvään rinnastettavissa olevaa tunnetta (engl. enjoyment) kielenopiskelussa, jonka on havaittu vaihtelevan esimerkiksi iän, sukupuolen, koulumenestyksen tai opiskeltujen kielten määrän mukaan. Tutkimus koostui kahdesta osasta: ensimmäinen osa tutki monivalintakyselyn avulla tilastollisin menetelmin, kokevatko suomalaiset yläkoululaiset ja lukiolaiset iloa englanninopinnoissaan ja millaiset oppilaiden taustatekijät siihen vaikuttavat. Toinen osa tutki kyselyn avokysymysten avulla, mitkä asiat oppilaiden mukaan lisäsivät ja vähensivät iloa englannintunneilla tähdäten tutkimusinstrumentin parantamiseen. Määrällisen analyysin tulokset osoittivat, että oppilaat kokevat merkittävästi iloa englannin opinnoissaan ja että ilon määrään vaikuttavat positiivisesti yläkoulussa koettu hyvä ryhmähenki sekä yleisesti englannin opinnoissa menestyminen. Iloa tuottavat tekijät jaoteltiin sosiaalisiin ja henkilökohtaisiin. Tulokset osoittivat, että sosiaalisten tekijöiden (esim. ryhmähengen) koettiin tuottavan enemmän iloa verrattuna henkilökohtaisiin tekijöihin (esim. ylpeys omista saavutuksista). Eniten iloa kokeneilla oppilailla kuitenkin sekä sosiaaliset että henkilökohtaiset tekijät tuottivat iloa. Laadullisen analyysin tulokset loivat tarkempaa ymmärrystä siitä, mikä oppilaiden mielestä lisää iloa englannintunneilla. Merkittävimpiä tekijöitä olivat opettajan positiivinen palaute, kommunikointi toisten kanssa englanniksi, asioiden oppiminen ja osaaminen, mahdollisuus itseilmaisuun sekä tietyt tehtävätyypit ja monipuoliset opetusmetodit. Iloa vähentävistä tekijöistä puolestaan merkittävin oli tietyt tehtävätyypit, joista oppilaat eivät pitäneet kokiessaan ne tylsiksi tai liian hankaliksi tai helpoiksi. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että opettaja pystyy vaikuttamaan oppilaiden kokemukseen englannintunneista ja siten lisäämään koettua iloa sekä osaltaan edistämään heidän hyvinvointiaan. Laajemmille tutkimuksille aiheesta olisi kuitenkin tarvetta Suomessa.