Kuudesluokkalaisten nuorten temperamentin, akateemisen kimmoisuuden ja koulustressin väliset yhteydet

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuudesluokkalaisten nuorten temperamentin, akateemisen kimmoisuuden ja koulustressin välisiä yhteyksiä lukuvuoden aikana. Tutkimus on osa TIKAPUU - Alakoulusta yläkouluun -tutkimushanketta, johon osallistuu noin 800 keskisuomalaista nuorta. Tutkimuksessa selvitettiin, vaikuttaako oppilaan akateeminen kimmoisuus eli uskomus siitä, että hän kykenee selviytymään menestyksekkäästi koulunkäyntiin liittyvistä haasteista ja vastoinkäymisistä, hänen koulustressin kokemukseensa ja sen muutokseen lukuvuoden aikana. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös temperamentin negatiivisen affektiivisuuden ja tahdonalaisen itsesäätelyn yhteyksiä koulustressiin ja sen muutokseen. Viimeisimpänä tutkimuksessa tarkasteltiin temperamentin yhteyttä akateemisen kimmoisuuteen. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2014 ja keväällä 2015. Aineisto (N=678) koostuu nuorten ja heidän vanhempansa tai muun huoltajan vastauksista. Nuoret raportoivat koulustressin kokemuksiaan ”Koulutyön kuormittavuus”-mittarilla ja akateemista kimmoisuutta ”Akateeminen kimmoisuus”-mittarilla. Nuoren vanhempi arvioi nuoren temperamenttia EATQ-R -temperamenttikyselyn avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että runsaampi akateeminen kimmoisuus oli yhteydessä vähäisempään koulustressin kokemukseen ja stressin vähenemiseen lukuvuoden aikana. Temperamentin korkea tahdonalainen itsesäätely oli yhteydessä vähäisempään koulustressin kokemukseen syksyllä ja runsas negatiivinen affektiivisuus lisäsi koulustressiä lukuvuoden aikana. Negatiivisella affektiivisuudella ja tahdonalaisella itsesäätelyllä ei ollut yhdysvaikutusta koulustressin kokemukseen. Sen sijaan temperamentin runsas negatiivinen affektiivisuus oli yhteydessä vähäisempään akateemiseen kimmoisuuteen. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että oppilaiden akateemista kimmoisuutta lisäävät interventiot saattaisivat onnistuessaan vähentää myös oppilaiden kokemaa koulustressiä. Koulustressin kohtalaisen pysyvyyden vuoksi, voisi olla hyödyllistä opettaa jo kuudesluokkalaisille nuorille koulustressin hallinnan ja käsittelyn taitoja. Erityisesti ne nuoret, joiden temperamenttia luonnehtii runsas negatiivinen affektiivisuus, saattaisivat tarvita ja hyötyä stressinhallintataitojen harjoittelusta. Tutkimus oli ensimmäinen, joka tarkasteli temperamentin, akateemisen kimmoisuuden ja koulustressin välisiä yhteyksiä. Havaitut yhteydet tulee siten varmistaa jatkotutkimuksessa.