Kaverisuhteiden ja temperamentin yhteys kuudesluokkalaisten nuorten kouluhyvinvointiin

Abstract

Tämä tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston Psykologian laitoksen TIKAPUU – Alakoulusta yläkouluun –tutkimushanketta, joka toteutetaan Jyväskylässä vuosina 2013–2017. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kuudesluokkalaisten nuorten kaverisuhteiden yhteyttä nuorten kokemaan kouluhyvinvointiin, ja temperamentin mahdollista muuntavaa vaikutusta kaverisuhteiden ja kouluhyvinvonnin välisiin suhteisiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2014 kahden keskisuomalaisen kunnan kuudesluokkalaisilta nuorilta ja heidän vanhemmiltaan. Nuoret (N=870) vastasivat kyselyihin kouluhyvinvoinnistaan ja kaverisuhteistaan, ja vanhemmat (N=676) arvioivat nuorten temperamenttia Early Adolescent Temperament Questionnaire – Revised (EATQ-R) –kyselylomakkeen avulla. Kouluhyvinvointia tutkittiin kouluviihtyvyyden, kouluun liittyvän stressin ja koulun vastaisten asenteiden avulla. Nuorten kaverisuhteita tarkasteltiin luokkatovereiden antamien positiivisten ja negatiivisten nimeämisten sekä itse raportoidun parhaan kaverin olemassaolon avulla. Positiiviset nimeämiset kertovat vertaisten hyväksynnästä ja negatiiviset nimeämiset vertaisten hyljeksinnästä. Tutkimuksen mukaan luokkatovereiden hyväksyntä oli yhteydessä nuorten korkeampaan kouluviihtyvyyteen ja vähäisempiin koulun vastaisiin asenteisiin. Luokkatovereiden hyljeksintä taas oli yhteydessä korkeampaan kouluun liittyvän stressiin ja voimakkaampiin koulun vastaisiin asenteisiin. Sillä, oliko nuorella parasta kaveria samalla luokalla, ei havaittu yhteyttä nuorten kokemaan kouluhyvinvointiin. Parhaan kaverin ja kouluviihtyvyyden välinen yhteys oli erilainen riippuen nuoren temperamentista. Yhteyteen vaikutti nuoren tahdonalaisen itsesäätelyn taso. Nuorilla, joilla runsaasti tahdonalaista itsesäätelyä, parhaan kaverin olemassaolo samalla luokalla vaikutti positiivisesti heidän kouluviihtyvyyteensä. Niillä nuorilla taas, joilla oli vähäisesti tahdonalaista itsesäätelyä, parhaan kaverin olemassaololla ei ollut yhteyttä heidän kouluviihtyvyyteensä. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan erityisesti vertaisten hyväksynnällä ja hyljeksinnällä on yhteys nuorten kokemaan kouluhyvinvointiin. Tulokset antavat viitteitä myös tahdonalaisen itsesäätelyn merkityksestä sille, miten tärkeä paras kaveri on nuoren kouluviihtyvyyden kannalta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että vertaisten hyljeksinnän ennaltaehkäisy on tärkeää nuorten kokeman kouluhyvinvoinnin parantamiseksi.