Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten nopean nimeämisen ja lukemisen taidot 1. ja 2. luokalla

Abstract

Suvi Simonen. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten nopean nimeämisen ja lukemisen taidot 1. ja 2. luokalla. Erityispedagogiikan pro gradu -työ. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, 2017. 57 sivua, 2 liitettä.

Sisäkorvaistute on kuulon apuväline, jonka avulla saadaan kuuloaistimuksia ärsyttämällä kuulohermoa sähköisesti. Sisäkorvaistutteen avulla moni vaikeasti kuulovammainen lapsi pystyy omaksumaan puhutun kielen, mutta kehityksen tasossa on havaittavissa eroja. SI- lasten taitoprofiilit ovat yksilölliset, sillä esimerkiksi implantointi-iällä, fonologisella ja sa- nastollisella kehityksellä, auditiivisella ja visuaalisella muistilla sekä puheen ymmärtämisellä on yhteyttä SI-lasten lukemaan oppimisen prosessiin. Varhain implantin saaneet lapset ovat pärjänneet hyvin sanastotesteissä mutta fonologisia prosesseja ja nopeaa nimeämistä mittaa- vissa testeissä SI-lapset eivät ole yltäneet kuulevien ikäverrokkiensa tasolle. Lukutaidon taustalla olevista kognitiivisista taidoista alkavan lukutaidon ja erityisesti kirjaintuntemuksen kehitykseen vaikuttavat tutkimusten mukaan vahvimmin fonologinen tietoisuus ja fonologi- nen muisti sekä nopean nimeämisen taidot. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomenkielisten sisäkorvaistutteita käyttävien lasten nopean nimeämisen ja lukemisen suju- vuuden taidon kehitystä ensimmäisen ja toisen luokan aikana. Tutkimukseen osallistui kaksitoista sisäkorvaistutelasta. Yhdelläkään tutkituista SI – lapsista ei ollut liitännäisvammoja. Tutkituista SI-lapsista seitsemän kävi koulua tavallisella luokalla ja neljä kävi erityiskoulua ja yksi oli lähikoulussa pienluokalla. Tutkimusta varten nimeämisnopeutta arvioitiin yksittäisten kirjainten nimeämisen ja sanojen sarjallisen nimeä- misen tehtävillä (RAN). Lukemisen sujuvuutta arvioitiin Lukilasse luettavien sanojen osa- testillä, jossa tutkittavia pyydettiin lukemaan listalla näkyvät sanat niin nopeasti ja tarkasti kuin hän osaa. Lukemisen sujuvuutta arvioitiin myös käyttäen suomalaista sovellusta TOWRE-testin epäsanojen lukemisen osatestistä. Epäsanatesti toteutettiin toisen luokan ke- väällä. Tämän tutkimuksen aineisto analysoitiin käyttäen IBM SPSS Statistics 20 – ohjelmaa. Saatuja tuloksia verrattiin normiaineistoon nopean nimeämisessä ja lukusujuvuudessa. Tässä tutkimuksessa mukana olleiden SI-lasten nopean nimeämisen ja lukemisen suju- vuuden taidot eivät täyttäneet ikäodotuksia, vaikkakin lasten taitotasoissa oli havaittavissa suurta yksilöllistä vaihtelua. Viime aikoina on saatu viitteitä siitä, että kahta sisäkorvaistu- tetta käyttävien lasten kielelliset taidot ovat kehittyneet paremmin yhtä istutetta käyttäviin lapsiin verrattuna. Lisäksi lyhyt ensimmäisen ja toisen sisäkorvaistutteen käyttöönoton aika- väli näyttäisi olevan yhteydessä parempiin puhutun kielen tuloksiin. SI-lasten kielenkehitystä on vielä toistaiseksi tutkittu melko vähän. Tutkimukset ovat kuitenkin antaneet jo näyttöä siitä, että kuulovammaisen lapsen puheenkehityksen edistyminen on keskimäärin sitä nope- ampaa, mitä varhaisemmin lapsi on implantoitu. Lisätutkimusta tarvitaan erityisesti SI-lasten nimeämis- ja lukemisprosesseista ja siitä, mistä kognitiivisista ja kielellisistä osatekijöistä tämä prosessi koostuu.