Limited English proficiency : case studies of Finns with limited English proficiency
Englannin näkyvyys suomalaisessa yhteiskunnassa on kasvanut vahvasti viime vuosikymmenien aikana. Englannin rooli ja sen merkitys suomalaisten elämässä on lisääntynyt erityisesti nuorten parissa. Aikaisemmat tutkimukset työelämästä viittaavat siihen, että englannin kielen taito nähdään jopa perusosana ammatillista osaamista. Tiedemaailmassa taas on havahduttu siihen, että tiedekeskustelu tapahtuu yhä useammin englanniksi suomen kielen kustannuksella. Tämä saattaa vaikeuttaa osaltaan suomalaisten korkeakoulujen mahdollisuuksia käyttää suomenkielistä opetusmateriaalia. Samaan aikaan noin joka neljäs suomalainen arvio itse oman englannin kielen taitonsa puutteelliseksi. Näin ollen herääkin kysymys, johtaako englannin kielen kasvanut rooli heikosti englantia osaavan väestöryhmän syrjäytymiskehitykseen tai vähintäänkin rajoittuneeseen osallisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa.
Koska heikosti englantia osaavien suomalaisten arjesta englannin kielen ympäröimänä on tehty hyvin vähän tutkimusta, tämän laadullisen kandidaatintutkielman tarkoitus on kartoittaa heidän arkielämän kokemuksiaan ja tutkia heikosti englantia taitavien käsityksiä omasta osallisuudestaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimusta varten suoritettiin kaksi puolistrukturoitua haastattelua, jotka kestivät noin tunnin. Haastateltavat olivat molemmat yli 55-vuotiaita, suhteellisen hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa ja arvioivat omat englannin kielen taitonsa hyvin heikoksi. Haastattelumateriaali litteroitiin ja analysoitiin laadullisesti teemoittelun avulla, jotta saatiin selville mahdollisia yhteneväisyyksiä heikosti englantia puhuvien suomalaisten kokemuksien välillä.
Tulokset osoittivat selvän eron englannin kielen käytössä työelämän ja vapaa-ajan konteksteissa. Haastateltavat kokivat törmäävänsä englannin kieleen enemmän vapaa-aikanaan kuin työelämässä. Työelämän englanti loi usein akuutin tarpeen kielitaidon parantamiselle, mutta todellinen motivaatio uuden oppimiselle tuli enemmän vapaa-ajan aktiviteeteista. Vapaa-ajan englanti nähtiin usein eräänlaisena lisäetuna, ja parempi englannin kielen taito lisäsi elämisen mukavuutta, kun taas työelämän englanti asetti kovia haasteita haastateltaville ja ilmeni usein tietokonevälitteisessä ympäristössä. Haastateltavat eivät kokeneet yhteiskunnallisen osallisuutensa olevan juurikaan uhattuna puutteellisen kielitaidon seurauksena mutta ymmärsivät osallisuuden ensisijaisesti ihmistenvälisenä ilmiönä kasvottomien sosiaalisten rakenteiden sijaan. Haastateltavat ilmaisivat kuitenkin huolensa lisääntyneestä vaatimuksesta osata englantia suomalaisilla työmarkkinoilla.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksen suunnittelussa sekä yleisesti kielioikeuksien toteutumisen valvonnassa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5358]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Finnish professionals with limited English proficiency : a study of language attitudes and language use
Bergroth, Ulla-Maija (2007) -
The role of the English language in the integration of refugees into Finnish society
Jalava, Inka (2011)Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää englannin kielen roolia pakolaisten kotoutumisessa Suomeen. Erityisesti huomiota kiinnitettiin englannin kielen merkitykseen kahdella kotoutumisen osa-alueella: koulutuksessa ja työelämässä. ... -
English language needs and language proficiency of academic professionals as a basis for developing language training : a case study of environmental researchers
Ekola, Tytti (2016)Suomalainen työelämä on monilla aloilla kansainvälistynyt ja sen myötä työtekijöiden kielitarpeet ovat lisääntyneet. Erityisesti tieteellisen tutkimuksen tekeminen vaatii tekijältään laadun ylläpitämiseksi kansainvälistä ... -
The roller coaster of emotions : A material package of English oral skills activities on social and emotional competence for upper secondary schools
Vornanen, Katariina (2023)Opettajilla on merkittävä rooli oppilaiden oppimisen edistämisessä sekä heidän hyvinvointinsa tukemisessa. Yksi koulutuksen tärkeistä tehtävistä on tukea oppilaiden kasvua niin, että he oppivat elämässä tärkeitä taitoja, ... -
Antisocial and Human Capital Pathways to Socioeconomic Exclusion: A 42-Year Prospective Study
Savolainen, Jukka; Mason, W. Alex; Lyyra, Anna-Liisa; Pulkkinen, Lea; Kokko, Katja (American Psychological Association, 2017)Nordic welfare states have been very successful at reducing poverty and inequality among their citizens. However, the presence of a strong social safety net in these countries has not solved the problem of socioeconomic ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.