English language needs and language proficiency of academic professionals as a basis for developing language training : a case study of environmental researchers

Suomalainen työelämä on monilla aloilla kansainvälistynyt ja sen myötä työtekijöiden kielitarpeet ovat lisääntyneet. Erityisesti tieteellisen tutkimuksen tekeminen vaatii tekijältään laadun ylläpitämiseksi kansainvälistä yhteistyötä ja tutkijat työskentelevät usein tieteellisen tuotoksen julkaisemiseksi englannin kielellä. Euroopassa ja Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, lingua franca–asemassa oleva englanti toimii tutkijayhteisöissä tieteellisen kanssakäymisen välineenä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisten ympäristöalalla toimivien tutkijoiden englannin kielen käyttöön liittyviä tarpeita sekä verrata niitä heidän kielitaitoonsa. Vertailua käytettiin lähtökohtana kielikoulutustarpeen selvittämiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka kohteena oli kahdeksan valtion tutkimuslaitoksessa työskentelevää tutkijaa. Tutkimuksessa selvitettiin heidän työtehtäviinsä liittyvää kielenkäyttöä haastattelun muodossa toteutetun tarveanalyysin avulla sekä testattiin heidän kielitaitonsa tasoa DIALANG-kielitestillä. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kirjallisen kielitaidon osalta tutkijoiden taitotaso on kielitarpeiden tasolla. Eurooppalaisen viitekehyksen mukainen taitotaso tutkijoilla oli C1 eli he olivat tasoltaan taitavia kielenkäyttäjiä. Suullisen kielitaidon osalta haasteita löytyi enemmän, kuten esimerkiksi spontaanin englanninkielisen keskustelun seuraamisessa sekä siihen osallistumisessa. Tämä selittyy osittain tutkijoiden työnkuvan kautta, sillä tutkimukseen osallistuneet tutkijat työskentelevät englannin kielellä pääsääntöisesti kirjallisesti. Tulosten perusteella työelämään valmistavalla ja työelämässä tapahtuvassa koulutuksessa on tarpeen huomioida suullisen kielenkäytön haasteita työelämässä lingua franca englannin yleistyessä.