Käytäntöä, haasteita ja ratkaisuja vaihtoehtoisten kommunikointimenetelmien käytöstä erityisopetuksessa : fenomenografinen monimenetelmätutkimus erityisluokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien, puheterapeutin ja puhevammaistentulkin näkemyksistä

Abstract

Laakso, Miia. 2016. Käytäntöä, haasteita ja ratkaisuja vaihtoehtoisten kommunikointimenetelmien käytöstä erityisopetuksessa. -Fenomenografinen monimenetelmätutkimus erityisluokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien, puheterapeutin ja puhevammaistentulkin näkemyksistä.Erityispedagogiikan pro gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen laitos. 137 + 12 + 5 liitettä (26s.). Fenomenografisen monimenetelmätutkimuksen tavoite oli selvittää lomakehaastattelun avulla erityisluokanopettajien ja koulunkäynnin ohjaajien näkemyksiä ja kokemuksia vaihtoehtoisten kommunikointimenetelmien näkyvyydestä ja toiminnasta. Sähköinen kyselylomake lähetettiin eteläsuomalaisen kaupungin kaikille erityisluokanopettajille joita oli 102. Määrä sisälsi 28 laaja-alaista erityisopettajaa sekä 74 erityisluokanopettajana toimivaa opettajaa. Lopullinen tutkimusaineisto koostui opettajien osalta yhdestätoista vastanneesta opettajasta. Lisäksi tutkimusaineistoa kerättiin 32:lta koulunkäynnin ohjaajalta kirjallisesti avoimin kysymyksin. Aineistoa täydennettiin haastattelemalla sähköpostitse puheterapeuttia ja puhevammaisten tulkkia. Tutkimuksella haluttiin selvittää 1) Yleisimpiä käytössä olevia AAC-keinoja ja niiden käyttöä, 2) Oletettuja syitä ja useimmiten kohdattuja ongelmia kommunikoinnissa, 3) Missä asioissa toivottiin tukea, koulutusta tms. sekä 4) Millaisia keinoja ja ratkaisuja on käytössä. Puheterapeutilta ja puhevammaisten tulkilta kysyttiin puolestaan, miten nämä asiat ilmenevät heidän työssään pyydettyinä ohjauskäynteinä ja millaisten kommunikointivälineiden käyttöön he useimmiten törmäävät. Monimenetelmäinen tutkimus hyödynsi sekä laadulliselle, että määrälliselle tutkimukselle ominaisia aineiston tulkintatapoja. Laadullinen aineisto käsiteltiin fenomenografista analyysimenetelmää käyttäen. Tutkimuksen fenomenografialle tyypillinen horisontaali jaottelu jakaantui tutkimusryhmien profiilien perusteella opettajiin, ohjaajiin, terapeuttiin sekä tulkkiin. Vertikaalijaottelu puolestaan tuli esille vastaaja ryhmien välisissä vastauksissa, joskaan tässä tutkimuksessa tämä jaottelu ei näyttäytynyt mitenkään selkeänä, vastausten ollessa keskenään saman suuntaisia. Jokaisella ryhmällä näkökulma määräytyi ammatillisen identiteetin näkökulmasta, joko opetuksellisiin asioihin (opettajat), yksilön tarpeisiin (ohjaaja), toimivan vuorovaikutuksen (terapeutti) tai vuorovaikutusvälineen (tulkki) mukaan. Yhteistä opettajien ja ohjaajien näkökulmissa oli ajan riittämättömyyden kokeminen, jotta ongelmiin olisi mahdollista paneutua riittävän hyvin. Puheterapeutin ja puhetulkin näkemyksinä oli välineiden käytölle uhratun ajan vähyys ja oma-aloitteisuuden puute haluta riittävää osaamista välineiden käyttöön. Heidän harminsa muodostui ajatuksesta, että pitäydytään totutuissa tavoissa, haluamatta uudistaa ja näin parantaa kommunikointivälineiden käyttöä. Tutkimuksessa ilmenneiden tulosten mukaan käytössä oli etupäässä kuvakommunikointivälineitä sekä tukiviittomia. Muitakin välineitä tunnistettiin, mutta niiden käyttö oli vähäistä. Tutkimus osoitti AAC-keinojen käytön ja toimivuuden tärkeyden yksilön oppimiselle ja kokemuksille oppimisen onnistumisesta.

Laakso, Miia. 2016. Practise, Challenges and Solutions in Alternative Communications in Special Education. – Phenomenographic Mixed Method Research about views of Special class teachers, School assistants, the Speech Therapist and the interpreter of Speech Impaired. Special Education Master of thesis. University of Jyväskylä. Department of Education. 137 + 12 + 5 inserts(26p.) Aim of this Phenomenographic mixed method research was to study special class teachers and school assistant’s views and experiences about the use of Alternative and Augmentative communication methods. The electronic questionnaire was sent to all 102 special class teachers in southern Finnish town. The number of research included 28 large-scale special teachers and 74 special class teachers. The final research material consisted the 11 respondent’s teachers. In addition, the research material was collected from 32 school assistants with open-ended questions. The material was supplemented by interviewing via e-mail the speech therapists and the interpreter of speech impaired. The study was intended to determine 1) the presumed causes of the most common used AAC tools and their use, 2), Assumed reasons and the most confronted problems in communication, 3) In which matters were hoped for professional support, training, etc., and 4) What kind of methods and solutions were used. The speech therapist and the interpreter of speech impaired were asked in turn how these things occur e in their work and what kind of guidance were asked from them. Which communication tools they often encountered. Mixed-Method Research uses both qualitative and quantitative devices for studies that characterize the material interpretation methods. Phenomenographic analysis method was used for analyzing the qualitative data. Typical horizontal division of Phenomenographic research material was divided into groups on the basis of the research profiles of teachers, counselors, therapist and an interpreter. Vertical dividing came up in the answers between the groups respondents, although in this study, this distinction is not obvious because the answers are similar with each number of research. Each group was determined approach from the perspective of professional identity, either by educational affairs (teachers), individual needs (assistant), interplay (the therapist) or Interplay-Instrument (interpreter). Common to teachers and assistant’s aspects, was the experience of lack of time, so that there was not enough time to solve and concentrate to problems well enough. The visions of the speech therapist and the interpreter of the speech impaired was that the lack of sacrificed time for the use of instruments was problematic. And there wasn´t enough self-initiative to get sufficient expertise in the use of equipment. They were sad about the idea that schools are stick to routine methods, without wishing to reform and thereby improve the use of communication tools. Results of the research tell that the most commonly used methods were picture communication and signs. Other communication tools were also identified but their use were minor. This mixed-method research showed the importance of used and working AAC-methods in individuals learning experiences.