Show simple item record

dc.contributor.advisorKuronen, Mikko
dc.contributor.advisorFuchs, Bertold
dc.contributor.authorKokkonen, Anna-Mari
dc.date.accessioned2016-12-14T12:15:15Z
dc.date.available2016-12-14T12:15:15Z
dc.date.issued2016
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1644479
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/52349
dc.description.abstractTämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää edistyneiden suomalaisten kielen oppijoiden ruotsin ja saksan frikatiivien ääntämistä. Tutkittavat frikatiivit olivat ruotsin /s/, tje- ja sje -äänne sekä saksan /s/, /ʃ/ ja /x/. Informantteina tutkimuksessa oli kuusi yliopisto-opiskelijaa, jotka opiskelevat sekä ruotsia että saksaa, saksa pääaineenaan. Kaikki tutkimukseen osallistuneet olivat myös saaneet yliopistotason opetusta kummankin kielen ääntämisessä ja fonologiassa. Ääntämistä tutkittiin analysoiden auditiivisesti tutkittavien äänittämää ruotsin -ja saksankielistä materiaalia. Materiaali koostui sanalistoista ja fraaseista, ja äänitykset tehtiin kielistudiossa. Informantteja pyydettiin äänittämään myös lyhyt suomenkielinen materiaali, jotta mahdollinen poikkeava ääntämys suomen s-äänteessä voitaisiin todeta. Frikatiivien tuottamisen lisäksi tutkimuksessa tutkittiin myös frikatiivien havaitsemista ja tunnistamista lyhyen tunnistuskokeen avulla. Tunnistuskoe suoritettiin äänitysten yhteydessä kielistudiossa ja koe koostui kolmestakymmenestä minimiparista, joista informanttien täytyi kulloinkin valita kuulemansa vaihtoehto. Tutkimustulosten perusteella informanteilla ei ollut vaikeuksia tutkittavien frikatiivien tunnistamisessa. Frikatiivien tuottaminen oli kokonaisuudessaan hyvää, mutta aiheutti kuitenkin osittain ongelmia. Tutkimuksen vaikeimmiksi äänteiksi nousivat ruotsin tje-äänne sekä saksan /x/, jonka allofoneista [ç] aiheutti hieman enemmän kohdekielestä poikkeavaa ääntämystä kuin [x]. Kielistä informantit äänsivät kokonaisuudessaan paremmin saksan frikatiiveja, mutta suhteutettuna opiskeluvuosiin tulokset olivat paremmat ruotsin frikatiiveissa, mikä viittaa siihen, että suomenruotsin (joka oli enemmän edustettuna tutkimuksessa) frikatiivit ovat helpompia oppia suomenkieliselle kuin saksan frikatiivit. Kohdekielestä poikkeavista ääntämyksistä kävi ilmi, että saksan frikatiivit aiheuttivat informanteille enemmän artikulatorisia vaikeuksia kun taas ruotsin frikatiivien poikkeavan ääntämisen taustalla oli usein kirjoitusasun vaikutus.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (127 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isoswe
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherfrikatiivit
dc.titleAvancerade finskspråkiga inlärares uttal av svenska och tyska frikativor
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201612145097
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanitiesen
dc.contributor.laitosKielten laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Languagesen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineRuotsin kielifi
dc.contributor.oppiaineSwedishen
dc.date.updated2016-12-14T12:15:15Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi306
dc.subject.ysoruotsin kieli
dc.subject.ysosaksan kieli
dc.subject.ysoääntäminen
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record