Lukemisen ja laskemisen sujuvuuspulmien päällekkäistymisen yhteys minäkäsitykseen, minäpystyvyyteen ja kiinnostukseen

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, eroavatko komorbidilapset emotionaalisten tekijöiden suhteen lapsista, joilla on vain toinen oppimisen vaikeus tai ei vaikeutta lainkaan. Oppimisvaikeuksiksi katsottiin tässä tutkimuksessa oppilaat, joilla havaittiin hitautta lukemisen ja/tai laskemisen sujuvuudessa. Emotionaalisista tekijöistä tarkasteltavina kohteina olivat akateeminen minäkäsitys, minäpystyvyys ja kiinnostus oppiainekohtaisesti. Tutkimus perustuu Suomen Akatemian rahoittamaan Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan ja kasvatustieteiden laitoksen sekä Niilo Mäki Instituutin yhteisen Self-Efficacy and Learning Disabilities Intervention (SELDI) – tutkimushankkeen aineistoon. Tutkimushankkeen aineisto kerättiin Itä- ja Keski-Suomen alueiden kouluista vuosien 2013–2014 välisenä aikana ja siihen osallistui noin 1400 2.- 5.- luokkalaista lasta. Tutkimukseeni valikoitu hankkeeseen osallistuneista oppilaista ne, jotka olivat suorittaneet matematiikan ja lukemisen sujuvuuden testit sekä vastanneet minäpystyvyyttä, kiinnostusta ja minäkäsitystä mittaaviin kysymyksiin. Matematiikan osalta tutkimusjoukokseni muodostui (N=1172) ja lukemisen osalta (N=1167). Lukemisen ja laskemisen sujuvuutta mitattiin erillisillä aikarajoitetuilla testeillä, joiden perusteella muodostettiin neljä ryhmää; 1= sujuvat lukijat ja laskijat (TA), 2=laskemisen hitaus (AD), 3=lukemisen hitaus (RD), 4=komorbiditeetti (AD-RD). Ryhmiä vertailtiin emotionaalisten tekijöiden suhteen ja pyrittiin selvittämään, muodostuuko ryhmien välille eroa. Tarkastelun kohteena oli erityisesti komorbiditeettiryhmän (AD-RD) näyttäytyminen laskemisen (AD) ja lukemisen (RD) hitauden ryhmiin sekä sujuviin lukijoihin ja laskijoihin (TA) verrattuna. Aineisto analysoitiin monimuuttujaisen varianssianalyysin avulla SPSS 22-ohjelmistolla. Tulosten perusteella komorbidiryhmä (AD-RD) näyttäytyi yksittäisen oppimisvaikeuden (AD) ja (RD) kanssa samankaltaisena kaikkien tutkittujen emotionaalisten tekijöiden osalta matematiikassa ja lukemisessa. Kaikki ryhmät kokivat emotionaaliset tekijät keskimääräistä positiivisemmin. Ryhmät erosivat toisistaan tilastollisesti erittäin merkitsevästi, mutta ryhmien väliset erot selittivät vain noin 2 % emotionaalisten tekijöiden vaihtelusta. Muodostettujen ryhmien väliset erot selittivät mitatuista emotionaalisesta tekijöistä eniten minäpystyvyyden vaihtelua matematiikassa ja lukemisessa. Matematiikan ja lukemisen osalta komorbidiryhmällä (AD-RD) havaittiin selkeästi heikompi minäpystyvyys kuin sujuvilla lukijoilla ja laskijoilla (TA). Minäkäsityksen suhteen ryhmien erot eivät olleet niin selkeitä ja kiinnostuksen suhteen ryhmät eivät eronneet toisistaan.