Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, eroavatko komorbidilapset
emotionaalisten tekijöiden suhteen lapsista, joilla on vain toinen oppimisen
vaikeus tai ei vaikeutta lainkaan. Oppimisvaikeuksiksi katsottiin tässä
tutkimuksessa oppilaat, joilla havaittiin hitautta lukemisen ja/tai laskemisen
sujuvuudessa. Emotionaalisista tekijöistä tarkasteltavina kohteina olivat
akateeminen minäkäsitys, minäpystyvyys ja kiinnostus oppiainekohtaisesti.
Tutkimus perustuu Suomen Akatemian rahoittamaan Jyväskylän yliopiston
erityispedagogiikan ja kasvatustieteiden laitoksen sekä Niilo Mäki Instituutin
yhteisen Self-Efficacy and Learning Disabilities Intervention (SELDI) –
tutkimushankkeen aineistoon. Tutkimushankkeen aineisto kerättiin Itä- ja
Keski-Suomen alueiden kouluista vuosien 2013–2014 välisenä aikana ja siihen
osallistui noin 1400 2.- 5.- luokkalaista lasta.
Tutkimukseeni valikoitu hankkeeseen osallistuneista oppilaista ne, jotka
olivat suorittaneet matematiikan ja lukemisen
sujuvuuden testit sekä vastanneet
minäpystyvyyttä, kiinnostusta ja minäkäsitystä mittaaviin kysymyksiin.
Matematiikan osalta tutkimusjoukokseni muodostui (N=1172) ja lukemisen
osalta (N=1167). Lukemisen ja laskemisen sujuvuutta mitattiin erillisillä
aikarajoitetuilla testeillä, joiden perusteella muodostettiin neljä ryhmää; 1=
sujuvat lukijat ja laskijat (TA), 2=laskemisen hitaus (AD), 3=lukemisen hitaus
(RD), 4=komorbiditeetti (AD-RD). Ryhmiä vertailtiin emotionaalisten
tekijöiden suhteen ja pyrittiin selvittämään, muodostuuko ryhmien välille eroa.
Tarkastelun kohteena oli erityisesti komorbiditeettiryhmän (AD-RD)
näyttäytyminen laskemisen (AD) ja lukemisen (RD) hitauden ryhmiin sekä
sujuviin lukijoihin ja laskijoihin (TA) verrattuna.
Aineisto analysoitiin monimuuttujaisen varianssianalyysin avulla SPSS
22-ohjelmistolla. Tulosten perusteella komorbidiryhmä (AD-RD) näyttäytyi
yksittäisen oppimisvaikeuden (AD) ja (RD) kanssa samankaltaisena kaikkien
tutkittujen emotionaalisten tekijöiden osalta matematiikassa ja lukemisessa.
Kaikki ryhmät kokivat emotionaaliset tekijät keskimääräistä positiivisemmin.
Ryhmät erosivat toisistaan tilastollisesti erittäin merkitsevästi, mutta ryhmien
väliset erot selittivät vain noin 2 % emotionaalisten tekijöiden vaihtelusta.
Muodostettujen ryhmien väliset erot selittivät mitatuista emotionaalisesta
tekijöistä eniten minäpystyvyyden vaihtelua matematiikassa ja lukemisessa.
Matematiikan ja lukemisen osalta komorbidiryhmällä (AD-RD) havaittiin
selkeästi heikompi minäpystyvyys kuin sujuvilla lukijoilla ja laskijoilla (TA).
Minäkäsityksen suhteen ryhmien erot eivät olleet niin selkeitä ja kiinnostuksen
suhteen ryhmät eivät eronneet toisistaan.
...
