Mastery of phonemic symbols and student experiences in pronunciation teaching

Abstract

Tieto foneemisten aakkosten hallinnan tasosta on olennaista, koska suullinen viestintä on tärkeässä osassa opetussuunnitelmissa ja koska foneemisiin aakkosiin perustuvan opetusmetodin on todettu korjaavan väärinkäsityksiä kielen lausumisessa. Aiempi tutkimus on keskittynyt tutkimaan, millaiset ääntämisongelmat ovat tyypillisiä suomalaisille ja kuinka erilaisia lausumismalleja voidaan käyttää englannin opetuksessa. Aiemmin ei ole kuitenkaan tutkittu sitä, miten paljon ja millä tavoin lausumista opetetaan ja miten hyvin kirjoissa esiintyviä foneemisia merkkejä on hyödynnetty lukiotasolla. Tutkimuksessa etsittiin vastausta siihen, pitävätkö opiskelijat puhumista ja ääntämistä tärkeämpänä kuin kirjoittamista ja oikeinkirjoitusta. Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuinka paljon opiskelijoiden oman kokemuksen mukaan heille on opetettu ääntämistä. Kolmantena tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka hyvin lukiolaiset tunnistavat foneemisia symboleita ja niillä tehtyä tarkekirjoitusta. Tutkimus suoritettiin kyselylomakkeella. Kysely teetettiin Keski-Suomessa kuudessa koulussa oppitunneilla vuonna 2014. Opiskelijoiden vastauksia tulkittiin hyödyntämällä analyysissa pääosin prosentteja ja keskiarvoja. Tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat pitävät puhumista ja oikein lausumista tärkeämpänä kuin kirjoittamista ja oikeinkirjoitusta. Lisäksi tutkimustulos kertoo ääntämisen opetuksen vähentyvän alakoulusta lukioon vaikka ääntämistä opetettiinkin eniten yläasteella. Tutkimuksessa listattujen ääntämisen opetustapojen käyttö vähentyi opetussuunnitelmaa noudattaen alakoulusta lukioon. Opiskelijat pystyvät tunnistamaan foneemisia symboleita ja tarkekirjoitusta jossain määrin vaikka suomen foneemi-grafeemisuhde tekee siitä haastavaa. Selkeästi parhaiten foneemeista tunnistettiin sekä itsenäisinä foneemeina että tarkekirjoituksen sisällä ne foneemit, jotka ulkonäöllisesti muistuttivat eniten grafeemeja. Tutkimuksessa selvisi myös, että foneemien tunnistamisessa on lukiolaisten välillä suuria eroja. Tulevaisuudessa tulisi tutkia mm. sitä, mitä tarkekirjoitustapaa oppikirjat käyttävät ja millä eri tavoilla niitä opetetaan. Foneemien käyttöä ääntämisen opetuksessa myös oppitunneilla tulisi tutkia vielä lisää, jotta saataisiin selville, kuinka paljon symboleita todellisuudessa käytetään ja kuinka paljon vaihtelua on esimerkiksi eri luokka-asteiden välillä. Lisäksi symbolien käytön hyötyjen ja haittojen tutkimusta tarvitaan lisää.