Lapsen toimijuus esi- ja alkuopetuksen kolmiportaisen tuen asiakirjoissa

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, millaista toimijuutta lapselle rakennetaan esi- ja alkuopetuksen kolmiportaisen tuen asiakirjoissa. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, miten toimijuuskuvaukset rakentuvat kielessä ja millaisen toimijuusaseman ne lapselle tuottavat. Tutkimusaineistona oli esi- ja alkuopetuksen kolmiportaisen tuen asiakirjoja (n=101), tarkennettuna oppimissuunnitelmia, henkilökohtaisia opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia sekä pedagogisia arvioita ja selvityksiä. Tutkimus toteutettiin diskurssianalyyttistä tutkimusmenetelmää käyttäen. Analyysissä tarkasteltiin lauseita, joissa kuvailtiin lasta, lapsen ominaisuuksia tai oppimista. Tutkimustulokset osoittavat, että lapsille rakennettiin asiakirjoissa monenlaisia toimijuuksia: ongelmakeskeistä, tukea tarvitsevaa, lapsesta irrotettua, vaihtelevaa, toivottua sekä yksilöllistä toimijuutta. Näiden toimijuuskuvausten tuottamat asemat lapsesta vaihtelevat epäonnistuvasta ja tarvitsevasta osaavaan ja itsenäiseen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lapsella on rajallisesti mahdollisuuksia vaikuttaa toimijuutensa rakentumiseen ja itsestään kertovien asiakirjojen sisältöön. Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että on tärkeää kiinnittää huomiota lapsesta käytettyyn kieleen ja kielessä rakentuviin toimijuuskuvauksiin. Huomionarvoista on lisäksi pohtia, millaista kuvaa lapsesta on tarpeenmukaista muodostaa ja mikä on asiakirjan rooli kuvausten muodostamisessa. Mahdollisen muutostarpeen voi ajatella kohdistuvan asiakirjojen sisällön ja kirjoitustyylin lisäksi siihen, millä perustein etuuksia myönnetään ja asiakirjojen rooliin tässä prosessissa. Myös aikuisen ja yhteiskunnan roolit lapsen toimijuuden määrittelijöinä, rajoittajina ja esiintuojina on mietittävä tarkoin.