Englannin kielen käyttö yleisenä yhteisenä kielenä, lingua francana, on lisääntynyt niin maailmalla kuin Suomessakin erityisesti muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana. Globalisaation myötä muutos on ollut kiivasta myös yritysmaailmassa. Ulkomaalaisen työvoiman käyttö Suomessa, esimerkiksi rakennus- ja metallialalla, on lisääntynyt, minkä johdosta englannin kielen käyttö yhteisenä kielenä metallialan yrityksissä on selvästi kasvanut. Työyhteisöjen lisääntynyt englannin kielen käyttö ei siis koske vain suomalaisia monikansallisia yrityksiä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka aikanaan 1970- ja 1980-luvuilla ammattikoulupohjaisella tai pelkällä peruskoulupohjaisella koulutuksella suorittavaan työhön suuntautuneet tämän päivän metallialan yrittäjät selviävät mahdollisesta lisääntyneestä englannin kielen käytöstä omassa työssään. Lähtökohtana tutkimukselle oli 1970- ja 1980-lukujen yleinen asenneilmapiiri englannin kieltä kohtaan, jonka mukaan englannin kieltä ei väl
ttämättä tarvitse ammattikouluun suuntautuessa. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli selvittää sen aikaisten englannin kielen opetusmetodien ja oppimistulosten mahdollista yhteyttä sekä saatuihin tuloksiin verraten pohtia sitä, ollaanko nykyisten opetusmetodien kanssa oikeilla jäljillä.
Tutkimuksessa haastateltiin viittä metallialan yrittäjää, jotka työskentelevät joko peruskoulu- tai ammattikoulupohjalta. Kyselyssä oli 34 kysymystä, joista kahdeksan oli Likert-skaalaan perustuvaa kysymystä; loput kysymykset olivat avoimia kysymyksiä. Kyselyn tulokset analysoitiin sisällönanalyysimetodia käyttäen ryhmitellen, tiivistäen ja eroja ja yhtäläisyyksiä aineistosta etsien.
Tulosten mukaan haastatelluilla yrittäjillä oli eriasteisia vaikeuksia käyttää englannin kieltä työssään. Useimmat heistä eivät käytä mielellään englantia työssään, mutta toisaalta englannin kielen käyttö nähtiin välttämättömäksi nykypäivänä. Apuina englannin kielessä yrittäjät käyttivät Google Kääntäjää, nettisanakirjoja, englannin kieltä taitavaa henkilökuntaa, tulkkeja tai muita ammattilaisia. Englannin kielen merkitys yritystoiminnassa ja heidän alallaan oli yrittäjien mukaan kasvanut joko merkittävästi tai erittäin merkittävästi. 1970- ja 1980-lukujen englannin kielen opetusmetodit, kielioppiin, sanastoihin ja tylsiin oppikirjoihin keskittyminen sekä liian nopea etenemistahti olivat aikanaan selvästi laskeneet haastateltujen opiskelumotivaatiota.
Tutkimuksen tuloksilla on selkeä viesti: nykypäivänä englannin kieltä tarvitaan joka sektorilla. Kyse ei ole pelkästään korkeakoulutettujen ”etuoikeus”, vaan englannin kieltä käytetään alalla kuin alalla. Tuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi perusteltaessa nykypäivän oppilaille, miksi kannattaa panostaa englannin kielen taitoon. Hyvä englannin kielen taito näyttäisi tutkimusten valossa säästävän aikaa, rahaa ja vaivaa.
...
