Sherlock Holmes -suomennosten puhuttelulisäykset uudelleenkääntämishypoteesin ja suhtautumisen näkökulmasta
Tutkin maisterintutkielmassani kahden eri Sherlock Holmes -suomennoskokoelman puhuttelulisäyksien suomennoksia.
Tarkastelen puhutteluja kahden eri teoreettisen taustan ja menetelmän kautta: kotouttamisen ja vieraannuttamisen
sekä suhtautumisen teorian. Tavoitteenani on selvittää, miten puhuttelulisäykset on ylipäätään suomennettu:
ovatko puhuttelulisäysten käännökset jommassakummassa suomennoksessa kotouttavampia tai vieraannuttavampia
kuin toisessa ja ilmaisevatko suomennoksien puhuttelut erilaisia ja erivahvuisia tunteita ja ihmisten arvottamisia?
Tutkimukseni teoreettisina taustoina toimivat näin ollen Lawrence Venutin kotouttamisen ja vieraannuttamisen
käsitteet, Paul Bensimonin ja Antoine Bermanin ajatuksiin perustuva uudelleenkääntämishypoteesi
(retranslation hypothesis) sekä systeemis-funktionaaliseen kielitieteeseen pohjautuva J. R. Martinin ja P. R. R.
Whiten suhtautumisen teoria (appraisal theory). Puhuttelulisäyksiä ei ole aikaisemmin tutkittu kääntämisen ja
niiden ilmaiseman suhtautumisen kautta, joten tutkimukseni täyttää osaltaan aukon tutkimusperinteessä. Samalla
laajennan myös kandidaatintutkielmani analyysia ja selvitän, löydänkö kandidaatintutkielmani päätelmiä vastaavia
tuloksia suuremmasta aineistosta.
Aineistoni koostuu kahdentoista Sherlock Holmes -novellin kokoelmasta, joka on julkaistu alun perin englanniksi
nimellä The Adventures of Sherlock Holmes (1892). Valitsemani suomennoskokoelmat ovat O. E. Juurikorven
Sherlock Holmesin seikkailut I–II vuodelta 1957 sekä Jaakko Anhavan Sherlock Holmes: kootut kertomukset vuodelta
2010. Valitsin kyseiset kokoelmat siksi, että ne ovat sekä tunnetuimmat että laajimmat Sherlock
Holmes -suomennoskokoelmat. Lisäksi Anhavan suomennos on esipuheensa mukaan syntynyt osaksi halusta korjailla
Juurikorven suomennosta, ja kokoelmien välillä on myös varsin suuri ajallinen etäisyys, yli viisikymmentä
vuotta.
Analysoin aineistoni 405 puhuttelulisäyksen suomennokset jakamalla ne kulttuurisidonnaisten elementtien käännösratkaisujen
kategorioihin sekä erilaisten suhtautumisen tapojen alaluokkiin. Analyysini perusteella suomennoksissa
on paljon samaa mutta myös paljon eroja: Juurikorven suomennos on selvästi puhuttelulisäysten osalta kotouttavampi
kuin Anhavan, kun taas Anhavan puhuttelut ovat selvästi vieraannuttavampia. Suomennokset siis noudattavat
puhuttelulisäysten kääntämisen osalta uudelleenkääntämishypoteesia. Lisäksi Anhavan suomennos ilmaisee
sekä lukumäärällisesti että osittain myös laadullisesti voimakkaampaa suhtautumista kuin Juurikorven suomennos.
Eri kääntäjät voivat siis suomentaa eri aikakausina niinkin pienet kielen elementit kuin puhuttelulisäykset
varsin erilaisilla ja eri tavoin tekstin tulkintaan vaikuttavilla tavoilla.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29624]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Topeliuksen satujen Adalminan helmi ja Vattumato arvomaailmat : alkuperäiskielisten satujen ja niiden suomennosten vertailua
Hiiri, Maiju (2016)Tutkin Topeliuksen satujen arvomaailmaa. Sitä on syytä tutkia, sillä siten saadaan selville satujen sanomaa uudesta näkökulmasta ja voidaan pohtia, millä tavalla sadut oikeastaan ovat vaikuttaneet meihin. Olen asettanut ... -
Emploi et équivalence des formes d'adresse dans le roman finnois Puhdistus et sa traduction française Purge
Grönholm, Tanja (2012)Vaikka kielillä olisi samoja puhuttelun piirteitä, kuten esimerkiksi teitittely ja sinuttelu, puhuttelumuotojen kääntäminen toiselle kielelle voi olla vaikeaa johtuen lähtö- ja kohdekulttuurin puhuttelukäytänteiden ... -
Teknostressi Big Fiven näkökulmasta
Knuuttila, Erkka (2023)Teknologian jatkuva kehittyminen on luonut loppukäyttäjille useita hyötyjä, kuten tuottavuuden kasvua työssä, mutta samanaikaisesti tämä kehitys on tuonut mukanaan haittoja, joista yhtenä voidaan mainita teknostressi. ... -
Relationaalinen hyvinvointi kriittisen koulukunnan näkökulmasta
Markuksela, Sami (2017)Teoreettinen pro gradu -tutkielmani käsittelee Tuuli Hirvilammen ja Tuula Helneen relationaalisen hyvinvoinnin teoriaa, joka korostaa ihmisen ja luonnon riippuvaisuussuhteen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Vertaan tätä ...