Relationaalinen hyvinvointi kriittisen koulukunnan näkökulmasta
Teoreettinen pro gradu -tutkielmani käsittelee Tuuli Hirvilammen ja Tuula Helneen
relationaalisen hyvinvoinnin teoriaa, joka korostaa ihmisen ja luonnon
riippuvaisuussuhteen merkitystä ihmisen hyvinvoinnille. Vertaan tätä teoriaa varhaisen
kriittisen koulukunnan ja eritoten Valistuksen dialektiikan käsityksiin ihmisen ja luonnon
suhteesta. Tutkimuskysymysteni avulla hahmotan, mikä merkitys kriittisen koulukunnan
esittämillä ajatuksilla valistuksen dialektiikasta ja valistuksen totaalisuudesta on
relationaalisen hyvinvoinnin kannalta ja mikä merkitys kärsimyksellä ja tunteilla on
relationaaliselle hyvinvoinnille.
Relationaalisen hyvinvoinnin teoriassa tasapainoinen tarpeidentyydytys ja luontoyhteyden
tunnustaminen on oleellista ihmisen hyvinvoinnille. Relationaalinen hyvinvointi pyrkii
laajentamaan hyvinvoinnin määritelmää huomioimaan ihmistenvälisyyden lisäksi muut
lajit. Tulemalla luontoyhteydestään tietoisemmaksi ihminen pystyy toimimaan entistä
kestävämmin sekä sosiaalisesti että ekologisesti.
Keskeistä ihmisen luontosuhteen kannalta on Adornon ja Horkheimerin Valistuksen
dialektiikan havainto siitä, että ajattelu on välttämätöntä luonnon alistamiseksi. Tiettyyn
pisteeseen asti luonnon alistaminen on välttämätöntä myös olemassaolomme kannalta.
Valistunut, vieraantunut moraali on vain keino järjestelmän säilyttämiseksi, ja järjestelmän
itsesäilytyksen sisäistänyt ihminen vieraantuu sekä itsestään että luonnosta. Luonnon
alistaminen muodostuu ongelmaksi, jos ihminen samalla vieraantuu sisäisestä luonnostaan.
Paradoksaalisesti ajattelussa on myös väärästä valistuksesta vapautumisen mahdollisuus,
mutta se edellyttää yhteiskunnan ajattelulle asettamien rajojen ylittämistä, mikä korostaa
kontekstin rakenteen analyysia siinä mielessä, että huomioidaan nykyhetken ja -tilanteen
rakentuminen sosiaalisesti ja historiallisesti. Vaikka sosiaalinen elämä onkin kriittisen
koulukunnan näkökulmasta nyky-yhteiskunnassa patologista, nähdään kuitenkin
rationaalinen reagointi patologioista huolimatta mahdolliseksi.
Kriittinen koulukunta haastaa meitä tarkastelemaan moraalin kontekstia. Jos ajattelemme
kriittisen teorian valossa yhteiskunnan tehtäväksi mahdollistaa minän aktualisoimisen
yhteisesti tai yhteistyössä, ovat kärsimyksen huomaaminen ja spontaani moraalinen
impulssi ja näistä seuraava minän laajentuminen ’oikea tie’ kohti muiden elollisten
huomioimista. Tällaiseen jäsentelyyn pyrkivä tutkimusohjelma voisi hyötyä kriittisen
paradigman hyödyntämisestä, jossa kyse on paljolti kontekstin haastamisesta ja
yhteiskunnan muuttamisesta. Tunteiden roolin ja taide- ja tunnetaitojen merkitystä
kasvatuksessa ja sosiaalityössäkin on perusteltua tarkastella, jotta ihminen tunnistaisi
entistä paremmin oman minänsä ja suhteensa muuhun elolliseen. Tämä näyttäisi
edellytykseltä voidaksemme siirtyä kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää
yhteiskuntaa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29533]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Sosiaalityön ja ekologisten kysymysten välinen suhde sosiaalityön opiskelijoiden näkökulmasta keväällä 2021
Aalto, Anne (2022)Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan miten sosiaalityön opiskelijat ymmärtävät sosiaalityön ja ekologisten kysymysten yhteyden. Tutkimuksessa selvitetään, mitä luonnonympäristö merkitsee sosiaalityön opiskelijoille, ... -
Tuhoava luontosuhde : luonnon riistävän kohtelun syyt ja olemus Frankfurtin koulukunnan ensimmäisen aallon ajattelijoilla
Kuusela, Anttoni (2018)Tutkielmani pyrkimyksenä on tarkastella ihmisen suhdetta luontoon ja hahmottaa syitä siihen, miksi suhtautumisemme luontoon, joka on ihmisen elämän jatkuvuuden kannalta kovin keskeinen tekijä, on pääosin välineellinen ja ... -
Mistä ei voi puhua, siitä on annettava kärsimyksen puhua : Adornon negatiivinen dialektiikka valistuksen valistajana myöhäiskapitalismissa
Föhr, Eetu (2024)Tutkielman tavoitteena on arvioida dialektisen filosofian ajankohtaisuutta 2020-luvulla, jolloin se usein ohitetaan modernin tieteellisen rationaalisuuden syrjäyttämänä historiallisena jäänteenä. Tutkimusongelmaa selvitetään ... -
Irtautuminen kulutuskeskeisyydestä köyhyystarinoissa
Aunesluoma, Pirjo (2024)Tutkimuskysymyksenä tässä tutkielmassa on, miten köyhyystarinoissa ilmenee irtautuminen kulutuskeskeisyydestä kestävän hyvinvoinnin viitekehyksestä käsin tarkasteltuna. Tutkimuksen tuloksena irtautumisen ilmaisut voidaan ... -
Ecosocial innovations enabling social work to promote new forms of sustainable economy
Matthies, A.‐L.; Peeters, J.; Hirvilammi, T.; Stamm, I. (Wiley-Blackwell, 2020)Social work research and practice that address environmental sustainability have already become prominent. However, a change in unsustainable economic structures is also urgently needed. This study explored emerging ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.