Vaikeasti synnytyspelkoisten ensisynnyttäjien synnytyskokemuksen yhteys vanhemmuuskokemukseen
Tekijät
Päivämäärä
2014Pääsyrajoitukset
Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat.
Vaikea synnytyspelko ja sen hoitaminen on merkittävä asia äideille ja tuleville perheille, johon tulee kiinnittää huomiota. Tarkoituksena tässä työssä on tutkia, onko löydettävissä yhteyttä
synnytyskokemuksen ja vanhemmuuskokemuksen välillä vaikeasti synnytyspelkoisilla ensisynnyttäjillä. Lisäksi pitkittäisasetelman avulla tutkin, onko synnytyskokemus ja vanhemmuuskokemus pysynyt vielä samanlaisena kolme kuukautta ja kaksi vuotta synnytyksen jälkeen. Tavoitteena on saada lisää tukea ja tietoa synnytyspelon hoidon kehittämiseksi. Tämä tutkimus on osa Linnea-tutkimusta, joka on vuosina 2007-2010 tehty prospektiivinen satunnaistettu tutkimus vaikeasti synnytyspelkoisista ensisynnyttäjistä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan naistentautien ja synnytysten äitiyspoliklinikalla. Linnea-tutkimuksessa vaikeasti synnytyspelkoiset ensisynnyttäjät satunnaistettiin hoito- ja kontrolliryhmään, jossa hoitoryhmä sai synnytyspelkoonsa psykoedukatiivista ryhmähoitoa ja kontrolliryhmä oli neuvolaseurannassa ja sai tarvittaessa lähetteen synnytyspelkopoliklinikalle. Omassa työssäni tarkoituksenani oli tutkia kontrolliryhmään (n=160) osallistuneiden vaikeasti synnytyspelkoisten ensisynnyttäjien synnytyskokemuksen yhteyttä vanhemmuuskokemukseen. Synnytyskokemusta mitattiin Wijma
Delivery Experience Questionnaire, W-DEQ-B kyselyn avulla ja vanhemmuuskokemusta mitattiin itsearvioimalla 12 väitettä koskien vanhemmuuden kokemusta kolme kuukautta ja kaksi vuotta synnytyksen jälkeen. Vastausten pistemäärien perusteella laskettiin summapistemäärä synnytyskokemuksesta ja vanhemmuuskokemuksesta sekä kolme kuukautta, että kaksi vuotta synnytyksen jälkeen. Aineiston analysointi tehtiin polkumallilla Mplus-ohjelmalla. Tutkimukseni osoitti, että synnytyskokemuksella ja vanhemmuuskokemuksella on yhteys vaikeasti synnytyspelkoisilla ensisynnyttäjillä. Mitä positiivisempi oli synnytyskokemus, sitä positiivisempi oli myös vanhemmuuskokemus. Nämä yhteydet tulivat esille kun tarkasteltiin synnytyskokemusta
ja vanhemmuuskokemusta samassa aikapisteessä. Kolme kuukautta synnytyksen jälkeen tutkittuna yhteys oli vahvempi kuin kaksi vuotta synnytyksen jälkeen. Synnytyskokemus ei kuitenkaan ennustanut vanhemmuuskokemusta, sillä synnytyskokemuksella kolme kuukautta synnytyksen jälkeen ja vanhemmuuskokemuksella kaksi vuotta synnytyksen jälkeen ei havaittu yhteyttä. Lisäksi tutkimukseni osoitti erityisesti synnytyskokemuksen pysyvyyden ja myös vanhemmuuskokemuksen pysyvyyden tutkittaessa kolme kuukautta ja kaksi vuotta synnytyksen jälkeen vaikeasti synnytyspelkoisilla ensisynnyttäjillä. Näiden tulosten perusteella vaikean synnytyspelon hoito on merkittävä asia koko perheen hyvinvoinnille myös pidemmällä aikavälillä ja erityisesti synnykseen valmistautuminen ja synnytyskokemuksen läpikäynti ammattilaisen kanssa on tärkeää vaikean synnytyspelon hoidossa. Synnytyspelon hoitoon ja negatiivisten synnytyskokemuksien ehkäisyyn tulisi panostaa. Lisäksi myös synnytyskokemusten läpikäyntiin ammattilaisten kanssa ja mahdolliseen jatkohoitoon tulisi kaikilla synnyttäneillä olla mahdollisuus.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29543]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Synnytyspelko, synnytyskokemus ja parisuhdetyytyväisyys osana äitiyden siirtymää
Kielo, Amanda; Salonen, Ella (2023)Tässä tutkielmassa tarkasteltiin synnytyspelon, synnytyskokemuksen ja parisuhdetyytyväisyyden kehitystä ja yhteyksiä äitiyden siirtymässä. Lisäksi tutkimme yhteyksien eroja ensi- ja uudelleensynnyttäjien ryhmissä. ... -
Synnytyskokemus, varhainen vuorovaikutus ja imetys: FinLapset-kyselytutkimuksen tuloksia
Kilkki, Olga (2021)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten äitien synnytyskokemuksen, varhaisen vuorovaikutuksen ja imetyksen välisiä yhteyksiä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää selittävätkö ikä, koulutus, äidinkieli, syntymämaa, ... -
Synnyttäneiden kokemuksia ja käsityksiä synnytykseen valmistautumista tukevista tekijöistä
Jääoja-Virtanen, Elina (2023)Synnytykseen valmistautuminen on yksi merkittävistä synnytyskokemukseen vaikuttavista tekijöistä. Valmistautumisen on todettu parantavan synnytyskokemusta synnytyksen aikaisista tapahtumista huolimatta. Synnytyskokemuksella ... -
"Koin pettäneeni kaikki, kun en ollut saanut ponnistettua lasta ulos" : onnistumisen ja epäonnistumisen kokemukset synnytyksessä
Gustafsson, Sanna (2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sisällönanalyysin keinoin synnytykseen liittyviä subjektiivisia onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksia, jonka lisäksi tarkasteltiin näiden kokemuksien eroavaisuuksia ... -
Experiences of success and failure in childbirth
Gustafsson, Sanna; Raudasoja, Mirjam (Routledge, 2024)Aims To determine what kinds of birth-related experiences of success and failure are described by the participants, and whether there are differences according to fear of childbirth and parity. Studying these experiences ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.