Show simple item record

dc.contributor.advisorSalmela-Aro, Katariina
dc.contributor.authorSeppälä, Jenni
dc.date.accessioned2016-03-02T10:12:22Z
dc.date.available2016-03-02T10:12:22Z
dc.date.issued2014
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1524432
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/48993
dc.description.abstractVaikea synnytyspelko ja sen hoitaminen on merkittävä asia äideille ja tuleville perheille, johon tulee kiinnittää huomiota. Tarkoituksena tässä työssä on tutkia, onko löydettävissä yhteyttä synnytyskokemuksen ja vanhemmuuskokemuksen välillä vaikeasti synnytyspelkoisilla ensisynnyttäjillä. Lisäksi pitkittäisasetelman avulla tutkin, onko synnytyskokemus ja vanhemmuuskokemus pysynyt vielä samanlaisena kolme kuukautta ja kaksi vuotta synnytyksen jälkeen. Tavoitteena on saada lisää tukea ja tietoa synnytyspelon hoidon kehittämiseksi. Tämä tutkimus on osa Linnea-tutkimusta, joka on vuosina 2007-2010 tehty prospektiivinen satunnaistettu tutkimus vaikeasti synnytyspelkoisista ensisynnyttäjistä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan naistentautien ja synnytysten äitiyspoliklinikalla. Linnea-tutkimuksessa vaikeasti synnytyspelkoiset ensisynnyttäjät satunnaistettiin hoito- ja kontrolliryhmään, jossa hoitoryhmä sai synnytyspelkoonsa psykoedukatiivista ryhmähoitoa ja kontrolliryhmä oli neuvolaseurannassa ja sai tarvittaessa lähetteen synnytyspelkopoliklinikalle. Omassa työssäni tarkoituksenani oli tutkia kontrolliryhmään (n=160) osallistuneiden vaikeasti synnytyspelkoisten ensisynnyttäjien synnytyskokemuksen yhteyttä vanhemmuuskokemukseen. Synnytyskokemusta mitattiin Wijma Delivery Experience Questionnaire, W-DEQ-B kyselyn avulla ja vanhemmuuskokemusta mitattiin itsearvioimalla 12 väitettä koskien vanhemmuuden kokemusta kolme kuukautta ja kaksi vuotta synnytyksen jälkeen. Vastausten pistemäärien perusteella laskettiin summapistemäärä synnytyskokemuksesta ja vanhemmuuskokemuksesta sekä kolme kuukautta, että kaksi vuotta synnytyksen jälkeen. Aineiston analysointi tehtiin polkumallilla Mplus-ohjelmalla. Tutkimukseni osoitti, että synnytyskokemuksella ja vanhemmuuskokemuksella on yhteys vaikeasti synnytyspelkoisilla ensisynnyttäjillä. Mitä positiivisempi oli synnytyskokemus, sitä positiivisempi oli myös vanhemmuuskokemus. Nämä yhteydet tulivat esille kun tarkasteltiin synnytyskokemusta ja vanhemmuuskokemusta samassa aikapisteessä. Kolme kuukautta synnytyksen jälkeen tutkittuna yhteys oli vahvempi kuin kaksi vuotta synnytyksen jälkeen. Synnytyskokemus ei kuitenkaan ennustanut vanhemmuuskokemusta, sillä synnytyskokemuksella kolme kuukautta synnytyksen jälkeen ja vanhemmuuskokemuksella kaksi vuotta synnytyksen jälkeen ei havaittu yhteyttä. Lisäksi tutkimukseni osoitti erityisesti synnytyskokemuksen pysyvyyden ja myös vanhemmuuskokemuksen pysyvyyden tutkittaessa kolme kuukautta ja kaksi vuotta synnytyksen jälkeen vaikeasti synnytyspelkoisilla ensisynnyttäjillä. Näiden tulosten perusteella vaikean synnytyspelon hoito on merkittävä asia koko perheen hyvinvoinnille myös pidemmällä aikavälillä ja erityisesti synnykseen valmistautuminen ja synnytyskokemuksen läpikäynti ammattilaisen kanssa on tärkeää vaikean synnytyspelon hoidossa. Synnytyspelon hoitoon ja negatiivisten synnytyskokemuksien ehkäisyyn tulisi panostaa. Lisäksi myös synnytyskokemusten läpikäyntiin ammattilaisten kanssa ja mahdolliseen jatkohoitoon tulisi kaikilla synnyttäneillä olla mahdollisuus.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (26 sivua)
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.othersynnytyspelko
dc.subject.othersynnytyskokemus
dc.subject.othervanhemmuuskokemus
dc.titleVaikeasti synnytyspelkoisten ensisynnyttäjien synnytyskokemuksen yhteys vanhemmuuskokemukseen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201603021745
dc.type.ontasotPro gradufi
dc.type.ontasotMaster's thesisen
dc.contributor.tiedekuntaYhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Social Sciencesen
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.date.updated2016-03-02T10:12:23Z
dc.rights.accesslevelrestrictedAccessfi
dc.contributor.oppiainekoodi202
dc.subject.ysosynnytyspelko
dc.subject.ysosynnytys
dc.subject.ysovanhemmuus
dc.subject.ysokokemukset
dc.rights.accessrightsAineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat.fi
dc.rights.accessrightsThis material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities.en


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record