Synnytyspelko, synnytyskokemus ja parisuhdetyytyväisyys osana äitiyden siirtymää

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkasteltiin synnytyspelon, synnytyskokemuksen ja parisuhdetyytyväisyyden kehitystä ja yhteyksiä äitiyden siirtymässä. Lisäksi tutkimme yhteyksien eroja ensi- ja uudelleensynnyttäjien ryhmissä. Pitkittäistutkimukseen osallistujat (N = 125) olivat 20–46 vuotiaita naisia, joiden lasketut ajat olivat helmi-joulukuussa 2020. Tutkielman tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä ensi- ja uudelleensynnyttäjien synnytyspelosta, synnytyskokemuksesta ja parisuhdetyytyväisyydestä. Tutkielman toteuttamisessa käytettiin määrällisiä menetelmiä. Aluksi tarkasteltiin synnytyspelon ja parisuhdetyytyväisyyden kehitystä raskausajasta synnytyksen jälkeiseen aikaan ja vauvavuoden loppuun toistettujen mittausten monimuuttujaisella varianssianalyysilla. Seuraavaksi tutkittiin synnytyskokemuksen ja parisuhdetyytyväisyyden välistä yhteyttä Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Kolmanneksi tarkasteltiin synnytyspelon yhteyttä parisuhdetyytyväisyyteen, ja sitä, ilmeneekö vaikutus itsenäisesti tai synnytyskokemuksen kautta. Viimeisenä haluttiin selvittää selittääkö synnytyspelko synnytyskokemusta, ja tätä tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiokertoimen sekä lineaarisen regressioanalyysin avulla. Kaikissa ajankohdissa tarkasteltiin ensin koko aineistoa, jonka jälkeen aineisto jaettiin ensi- ja uudelleensynnyttäjien ryhmiin ja tarkasteltiin ryhmien eroavaisuuksia. Tulokset osoittivat synnytyspelon muuttuvan äitiyden siirtymässä ensi- ja uudelleensynnyttäjien ryhmissä eri tavoin. Ensisynnyttäjien pelko pysyi suhteellisen tasaisena koko aikavälillä, kun taas uudelleensynnyttäjillä pelko laski tilastollisesti merkitsevästi raskausajan lopusta vauva-aikaan. Parisuhdetyytyväisyys laski molemmissa ryhmissä raskausajan lopusta vauva-aikaan ja synnytyksen jälkeisen vuoden loppuun, ensisynnyttäjien ryhmässä lasku oli hieman voimakkaampaa. Synnytyspelon ja synnytyskokemuksen välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä korrelaatioita koko aineistossa, sekä ensi- ja uudelleensynnyttäjien ryhmissä erikseen. Lineaarisen regressioanalyysin tulosten mukaan synnytyspelko selitti synnytyskokemusta koko aineistossa sekä ensisynnyttäjien ryhmässä. Uudelleensynnyttäjillä samaa yhteyttä ei havaittu. Tuloksista voidaan tulkita, että synnytyspelko ja synnytyskokemus ilmenevät ensi- ja uudelleensynnyttäjillä eri tavoin. Tarve ensi- ja uudelleensynnyttäjien erojen jatkotarkastelulle on olemassa. Saatuja tuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi kätilöiden koulutuksessa ja ensisynnyttäjien huomioinnissa terveydenhuollossa.